Siirry sisältöön

Kehitysvaikutukset liiketoiminnassa

Finnpartnershipin tukemien hankkeiden keskiössä on myönteisten kehitysvaikutusten syntyminen kohdemaissa.

Osana Suomen virallista kehitysyhteistyötä Finnpartnership pyrkii edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Yksityisen sektorin rooli on merkittävä tavoitteiden saavuttamisessa, ja pitkäaikainen kannattava liiketoiminta voi täydentää julkista kehitysyhteistyötä niin kohdemaissa luotujen investointien kuin paikallisen työvoiman koulutuksen kautta.

Esimerkkejä vastuullisen liiketoiminnan kehitysvaikutuksista ovat muun muassa työpaikkojen luominen, puhtaan energiantuotannon rakentaminen, ilmastonmuutoksen hillintä, tasa-arvon edistäminen ja uusien teknologioiden tuominen kehittyville markkinoille. Finnpartnershipin tarjoama tukiraha, liikekumppanuustuki, kannustaa yrityksiä liiketoimintaan, joka synnyttää näitä vaikutuksia. Ohjelma tähtää erityisesti kestävien ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen kohdemaissa.

Afrikkalainen nainen tekstiilitehdas

Tunnista kehitysvaikutukset

Kehitysvaikutuksien tavoitteleminen ja omien vaikutusten tunnistaminen voi avata mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Finnpartnershipin Know your impact -opas auttaa yrityksiä liiketoiminnan kehitysvaikutusten tunnistamisessa ja esiin nostamisessa. Opas ohjaa yrityksiä löytämään uusia rahoitusmahdollisuuksia ja toimimaan vastuullisesti.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta (Agenda 2030) ja 17 tavoitteesta (SDG:t), jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Tavoitteet koskevat kaikkia maailman maita, ja niiden saavuttamiseen tarvitaan valtioiden, paikallishallintojen, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajaa osallistumista. Finnpartnershipin ohjelmakaudella 2022–2024 painotuksena ovat SDG 8, ihmisarvoinen työ ja talouskasvu, ja SDG 5, sukupuolten tasa-arvo.

Finnpartnership tukee Suomen ulkopoliittisia painopisteitä

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävä kehitys. Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavina tavoitteina sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, ilmastokestävää ja vähäpäästöistä kehitystä sekä ympäristön suojelua painottaen luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Kehitysvaikutusten arviointi Finnpartnershipin hankkeissa

Finnpartnershipin tarjoama tukiraha, liikekumppanuustuki, on osa Suomen valtion virallista kehitysyhteistyötä, jonka takia sitä hakevilta hankkeilta odotetaan kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Hankkeiden kehitysvaikutusten arviointi onkin keskeisessä roolissa, kun Finnpartnership analysoi hankehakemuksia ja valmistelee niistä lausuntoja ulkoministeriölle.

Hakijan tulee arvioida hankkeen todennäköisiä kehitysvaikutuksia jo hakemusvaiheessa. Kehitysvaikutusten arviointikysely on pakollinen osa hakemusta ja siinä hakija täyttää hankkeen kehitystavoitteet, vaikutukset ihmisoikeuksiin ja arvioidut vaikutukset liittyen Suomen kehityspolitiikan läpileikkaaviin teemoihin. Hakijan tulee myös kirjallisesti sitoutua noudattamaan kohdemaan lakeja sekä kansainvälisiä säädöksiä, kuten verovastuullisuuden kriteereitä.

Koska tukiraha kohdistuu usein liiketoiminnan alkuvaiheisiin, kehitysvaikutusarvio tehdään tarkastelemalla niitä vaikutuksia, joita hanke onnistuessaan todennäköisesti tulevaisuudessa synnyttää. Kehitysvaikutusarviossa tarkastellaan suoria ja epäsuoria vaikutuksia, joita ovat esimerkiksi vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja työväestön osaamisen lisäämiseen. Hankkeilta, jotka toteutetaan ylemmän keskitulotason (Upper Middle Income Countries, UMIC) maissa, odotetaan suoria kehitysvaikutuksia.

Kehitysvaikutusarvion perusteella hankkeet pisteytetään. Erityistä huomiota kiinnitetään myös hankkeiden mahdollisiin negatiivisiin ja positiivisiin ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksiin. Hankkeille voidaan sen pohjalta antaa vaatimuksia ja suosituksia.

Finnpartnership noudattaa lisäksi selkeää ohjeistusta, millaisiin hankkeisiin tukea ei myönnetä. Lopullisen päätöksen tukirahan myöntämisestä tekee ulkoministeriö Finnpartnershipin analyysia hyödyntäen.

Tukiraha maksetaan takautuvasti, kun tuensaaja on omarahoitteisesti suorittanut hankkeen budjettiin kuuluvia toimenpiteitä ja hakenut tukirahaa maksuun erillisellä maksupyynnöllä. Maksupyynnön yhteydessä Finnpartnership tarkistaa hankkeen etenemisen sekä esimerkiksi hankkeelle mahdollisesti annettujen vaatimusten ja suositusten noudattamisen. Maksu suoritetaan vain, mikäli tuensaaja on noudattanut tuen ehtoja ja annettuja vaatimuksia.

Tuensaajan tulee tehdä arvio hankkeen kehitysvaikutuksista jokaisen maksupyynnön yhteydessä. Koska hankkeet keskittyvät useimmiten liiketoiminnan alkuvaiheisiin, ei jokainen hanke ole vielä maksupyyntövaiheessa synnyttänyt kehitysvaikutuksia. Hankeen aikana tehdyn raportoinnin perusteella pystytään kuitenkin tunnistamaan mahdollisia jo aikaansaatuja sekä todennäköisiä tulevaisuuden kehitysvaikutuksia.

Konkreettiset kehitysvaikutukset syntyvät yleensä vasta tuen päättymisen jälkeen, kun liiketoiminta tai yhteistyö kohdemaassa on saatu kunnolla käyntiin. Jotta tällöin syntyneet kehitysvaikutukset saadaan mitattua, tuensaajien tulee raportoida Finnpartnershipille hankkeiden kehitysvaikutuksista loppuraportissa ja kahdessa seurantakyselyssä. Hakijoilla on velvollisuus vastata tukirahan erääntymisen jälkeisinä kahtena vuotena lähetettäviin seurantakyselyihin. Vastausten perusteella Finnpartnership koostaa joka vuosi hankkeiden kehitysvaikutuksia esittelevän julkisen raportin.

Tarvitsetko apua kehitysvaikutusten arviointikyselyn täyttämisessä? Katso ohjevideomme.

Lisätietoja:

Marika Torkkel

Senior Sustainability Impact Adviser

Business Partnership Support, Development impacts

+358 (0)50 306 6721

Miten arvioit hankkeesi ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia

Tukirahaa saaneiden hankkeiden tulee noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardeja sekä paikallista lainsäädäntöä liittyen muun muassa ympäristön ja työntekijöiden oikeuksiin. Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten ja -riskien huomioiminen sekä hallinta on tärkeää ja yritykselle hyödyllistä jo hankkeen valmisteluvaiheessa.