Mitä on liikekumppanuustuki?

Hae tukea liiketoimintaan, joka luo myös positiivisia kehitysvaikutuksia.

Suomalainen toimija voi hakea rahallista liikekumppanuustukea taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan, joka luo myönteisiä kehitysvaikutuksia kehitysmaissa. Tämä on liikekumppanuustuen yksinkertainen idea.

Mihin tukea voi saada?

Tukea voi hakea suomalainen yritys tai muu toimija. Tukea voidaan myöntää kehitysmaihin suuntautuvaan, pitkäaikaiseen, kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävän ja kannattavan liiketoiminnan aloittamiseen. Liikekumppanuustuki on tarkoitettu tällaisen hankkeen selvitys-, pilotointi- ja koulutusvaiheisiin sekä olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Tuettavilla hankkeilla tulee olla myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaassa. Liikekumppanuustuki on lähtökohtaisesti de minimis -tukea. Tästä voidaan kuitenkin poiketa tietyin perustein. Liikekumppanuustukea haetaan määrämuotoisella hakulomakkeella ja sen liitteillä.

Liikekumppanuustuen julkisen luonteen vuoksi tukihakemuksen jättäneiden organisaatioiden nimi sekä liikekumppanuustuen saajien nimi, Y-tunnus, koko, toimiala, maakunta, rahoitusmuoto, myöntämispäivä sekä haetun, myönnetyn ja maksetun tuen määrä ovat julkista tietoa. Lisäksi julkista tietoa ovat hakulomakkeella kerätyt hankkeen tilastotiedot, hankkeen nimi ja kohdemaa.

Finnpartnershipin hakemustyöpajat opettavat kaiken tarpeellisen liikekumppanuustuesta ja sen hakemisesta. Ilmoittaudu mukaan!

Lue lisää liikekumppanuustuesta alta. Klikkaamalla alasvetovalikon auki saat lisätietoa.

Mitä liikekumppanuustuki on?

Liikekumppanuustuki on taloudellista tukea kehitysmaihin suuntautuvien hankkeiden suunnittelu-, koulutus- ja pilotointivaiheisiin sekä olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Tukea voi hakea suomalainen yritys tai muu toimija pitkäaikaiseen, kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävään ja liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan, mukaan lukien maahantuonnin selvitys- ja koulutusvaiheisiin. Hankkeiden tulee tähdätä pitkäaikaiseen liiketoimintaan ja -kumppanuuteen kohdemaassa. Hankkeet, joiden pääasiallisena tavoitteena on vienti tai jakelijoiden identifiointi eivät ole tukikelpoisia. Lue lisää kohdasta ”tuettavat hanketyypit”.

Liikekumppanuustuki on osa Suomen valtion virallista kehitysapua, joka maksetaan avustuksena tuensaajalle toteutuneita, hyväksyttyjä kustannuksia vastaan. Liikekumppanuustuen tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden yhteisiä kaupallisia hankkeita, jotka synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia.

Voit lukea lisää kehitysvaikutuksista täällä.

Ketkä voivat hakea liikekumppanuustukea?

Liikekumppanuustuen hakija voi olla

  • Suomeen rekisteröity yritys (esim. osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, toiminimi), TAI
  • ulkomaille rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen omistuksen kautta
  • Suomeen rekisteröity julkinen liikelaitos tai julkisen liikelaitoksen periaatteella toimiva julkisen sektorin laitos
  • Suomessa toimiva tutkimuslaitos, yliopisto, osuuskunta, kauppakamari tai vastaava organisaatio
  • Suomeen rekisteröity kansalaisjärjestö tai yhdistys
  • edellä mainittujen toimijoiden yhteenliittymä eli konsortio.

Tuen hakijan tulee olla hankkeen toteuttaja (esim. etabloituva yritys tai kehitysmaatuoja), jonka liiketoimintaan hanke oleellisesti kuuluu. Hakija ei voi olla hankkeessa ainoastaan konsultin roolissa. Hakijalla tulee olla riittävää kokemusta ja kaupallista osaamista hankkeen toimialalta. Lisäksi hakijalla tulee olla riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit suunnitelman toteuttamiseksi. Mikäli hakijana on usean toimijan konsortio, jokaisen konsortion jäsenen tulee hakea tukea itsenäisellä hakemuksella ja hankebudjetilla. Valtionavustuspäätös annetaan jokaiselle konsortion jäsenelle erikseen.

Tuettavat hanketyypit

Tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoite on jokin seuraavista:

  1. Pitkäaikainen liikekumppanuus. Liikekumppanuudella tarkoitetaan suomalaisten ja paikallisten yritysten tai muiden taloudellisten toimijoiden kehitysmaassa tapahtuvaa yhteistoimintaa, jolla tulee olla jokin seuraavista tavoitteista:
    • yhteisyrityksen perustaminen  paikallisen toimijan kanssa
    • tytäryrityksen perustaminen
    • maahantuonti Suomeen ja samalla mahdollisesti muihin maihin
    • alihankinta-, huolto-, franchise- tai lisensointisopimus 
      • Lisensointi-/franchisesopimukseen tulee liittyä pitkäaikaista yhteistyötä paikallispartnerin kanssa  esim. partnerin kouluttaminen, sopimusperusteinen tukeminen tai tuotteen/palvelun yhteiskehittäminen.
    • olemassa olevan liiketoiminnan kehittäminen kohdemaassa
      • Hankevaiheessa tuettavien selvitysten ja henkilökunnan koulutuksen tulee liittyä johonkin seuraavista: a. tuoteportfolion laajentaminen, b. uusien tavarantoimittajien ja c. alihankinta- tai vastaavien partnereiden löytäminen, d. toiminnan kehittäminen helpommin skaalattavaksi, e. investointitarpeiden ja niiden rahoituksen selvittäminen, f. työolojen parantaminen/kehittäminen, g. toiminnan kehittäminen vastuullisemmaksi.
  1. Pilotointi ODA-kelpoisen kansainvälisen järjestön kanssa. Tukea voidaan myöntää ODA-kelpoisen kansainvälisen järjestön (esim. EU, YK-järjestöt, kansainväliset rahoituslaitokset, kansainväliset kansalaisjärjestöt) toiminnan osana toteutettavalle kaupalliseen/tuotteistettuun teknologiaan tai ratkaisuun liittyvälle pilotti- ja/tai demonstraatiohankkeelle, jonka onnistuessaan voidaan olettaa johtavan ratkaisun laajempaan käyttöönottoon.
    • Tarkista tukikelpoiset kv. järjestöt liikekumppanuustuen ehdoista
    • Tuen myöntämisen edellytyksenä on allekirjoitettu, pilotointia koskeva aiesopimus ao. järjestön kanssa. Aiesopimus tulee liittää hakemukseen.
    • Yhden tuotteen/ratkaisun pilotointia voidaan tukea samassa kohdemaassa yhden kerran per kv. järjestö. Avustusta voi hakea vain yhteen pilotointiin kerrallaan. Lisäksi tukea voidaan myöntää samalle avustuksen saajalle enintään kahteen pilotointiin Finnpartnershipin ohjelmakaudella 2022-2024.
  1. Investointihankkeen toteutettavuussuunnitelma. Tukea voidaan myöntää ulkoministeriön Public Investment Facility -rahoitustukikelpoisen investointihankkeen toteutettavuusselvitykseen (feasibility study). PIF-rahoituskelpoisiksi katsotaan hankkeet, joiden konseptista ulkoministeriö on antanut myönteisen lausunnon. Tukea voidaan harkinnanvaraisesti myöntää myös muiden vastaavien kehitysvaikutuksiin tähtäävien LDC- tai LMIC-maissa toteuttavien investointiprojektien toteuttavuusselvityksiin. Tällöin tuen myöntämisen edellytyksenä on, että investointiprojekti on vähintään miljoonan euron arvoinen ja hakijalla on hankkeen rahoittajan kanssa solmittu aiesopimus tai muu todenne hakijan mahdollisesta osallistumisesta hankkeeseen.
    • Tukea voi hakea vain yhteen toteutettavuussuunnitelmaan kerrallaan ja edellisen suunnitelman tulee olla valmis ennen kuin uutta tukea voidaan myöntää.
    • Tukea voi hakea enintään kahteen toteutettavuussuunnitelmaan kolmen vuoden sisällä. Seuraavan kolmivuotiskauden aikana toimijalle voidaan myöntää tukea toteutettavuussuunnitelmaan vain, jos toimija pystyy osoittamaan vähintään yhden aiemmista hankkeista, joihin toteutettavuussuunnitelma on tehty, siirtyneen toteutusvaiheeseen ja tuottavan/olevan suunnitelman mukaisessa vaiheessa kohti kehitysvaikutusten tuottamista.
  1. Tukitoiminnot. Tukea voidaan myöntää yritysten Finnpartnership-liikekumppanuushankkeisiin sekä Business Finlandin hallinnoiman Developing Markets Platform (DevPlat) –ohjelman hankkeisiin suoraan liittyviin kansalaisjärjestöjen/oppilaitosten/tutkimuslaitosten yhteishankkeisiin yritysten kanssa siten, että järjestö tai muu toimija ei itse tavoittele voittoa tuottavaa liikekumppanuutta. Mikäli kansalaisjärjestö/oppilaitos tavoittelee oman liiketoiminnan aloittamista, kyseessä ei ole tukitoimintohanke, vaan hankkeella tulee olla jokin muu edellä mainituista tavoitteista. Tukitoimintohankkeen tulee kehittää paikallista yhteisöä ja sen tulee myös suoraan liittyä tukea hakeneen yrityksen liikekumppanuustuki- tai DevPlat-hankkeeseen, esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
    • sidosryhmien kapasiteetin kehittäminen (ml. yritysvastuu- ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyvä koulutus sekä opettajien/valmentajien/pilottiryhmän ammatillinen, tekninen ja kaupallinen koulutus), yhteistyöverkostojen kehittäminen, tuotteiden ja palvelujen pilotointi,
    • yhteistyö- ja innovaatioalustojen kehittäminen, sekä
    • seminaarien ja workshoppien järjestäminen yhdistettynä yleiseen valistus- ja vaikuttamistyöhön.

Liikekumppanuustukea ei myönnetä niiden toimialojen hankkeisiin, jotka kuuluvat ei-hyväksyttävien toimialojen listalle.

Mikäli osana hanketta liittyy kaksikäyttötuotteen (tuote, joka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin) vienti ulkomaille, tutustuthan ulkoministeriön sivuilta löytyvään Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaohjeistukseen.

 

Tuettavat hankevaiheet

Hanketyypistä riippuen liikekumppanuustukea voidaan myöntää hankkeen eri vaiheisiin.

Hanketyypissä Pitkäaikainen liikekumppanuus tukea voidaan myöntää hankevaiheisiin 1-7, hanketyypissä Pilotointi ODA-kelpoisen kv. järjestön kanssa tukea voidaan myöntää hankevaiheisiin 1-5 ja hanketyypissä Investointihankkeen toteutettavuussuunnitelma tukea voidaan myöntää hankevaiheisiin 2 ja 4. Tukitoimintohankkeissa ei ole erillisiä hankevaiheita, vaan kaikki kustannukset sille tarkoitetulle välilehdelle hankkeen kustannusbudjetilla.

Hankevaiheet ovat:

  1. partnerin (liikekumppanin tai liikekumppanien) identifiointi
  2. hankeselvityksen teko
  3. liiketoimintasuunnitelman teko
  4. ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi
  5. teknologian ja ratkaisujen pilotointi ja demonstraatiot, myös kansainvälisten järjestöjen toiminnan osana*
  6. paikallisen henkilökunnan koulutus
  7. olemassa olevan liiketoiminnan kehittäminen kohdemaassa**

Liikekumppanuustukihakemuksessa oleva hankebudjetti laaditaan jakamalla hankekustannukset yhteen tai useampaan edellä mainituista hankevaiheista.

* Pilotoinniksi katsotaan olemassa olevan teknologian/ratkaisun testaaminen kohdemaassa. Demonstroinniksi katsotaan yksikön tms. toimivuuden esitteleminen.

  • Pitkäaikainen liikekumppanuus –hanketyyppi: Yhden tuotteen/ratkaisun pilotointia voidaan tukea samassa kohdemaassa yhden kerran. Avustusta voi hakea vain yhteen pilotointiin kerrallaan. Lisäksi tukea voidaan myöntää samalle avustuksen saajalle enintään kahteen pitkäaikaiseen liikekumppanuuteen liittyvään pilotointiin Finnpartnershipin ohjelmakaudella 2022-2024. Pilotin/demonstraation tulee aina pohjustaa päätöstä pitkäaikaisen liiketoiminnan aloittamisesta.
  • Pilotointi kv. järjestön kanssa –hanketyyppi: Yhden tuotteen/ratkaisun pilotointia voidaan tukea samassa kohdemaassa yhden kerran per kv. järjestö. Avustusta voi hakeavain yhteen pilotointiin kerrallaan. Lisäksi tukea voidaan myöntää samalle avustuksensaajalle enintään kahteen kv. järjestön kanssa toteutettavaan pilotointiin Finnpartnershipin ohjelmakaudella 2022-2024.

** Hankevaiheessa tuettavien selvitysten ja henkilökunnan koulutuksen tulee liittyä johonkin seuraavista: a. tuoteportfolion laajentaminen, b. uusien tavarantoimittajien ja c. alihankinta- tai vastaavien partnereiden löytäminen, d. toiminnan kehittäminen helpommin skaalattavaksi, e. investointitarpeiden ja niiden rahoituksen selvittäminen, f. työolojen parantaminen/kehittäminen, g. toiminnan kehittäminen vastuullisemmaksi.

Tuen kohdemaat ja tukiprosentti

 

Liikekumppanuustuen kohdemaita ovat OECD:n kehitysapukomitea DAC:n listaamat kehitysmaat.  Hakijan tulee tarkastaa kohdemaahan mahdollisesti kohdistuvat EU:n ja/tai YK:n asettamat pakotteet. Tietoa pakotteista löytyy mm. ulkoministeriön sivuilta ja EU:n Restrictive measures in force -dokumentista. Myönnettävä liikekumppanuustuki  on suuruudeltaan 30, 50, 70 tai 85 % hyväksytyn hankebudjetin kustannuksista. Tukiprosentti riippuu hankkeen kohdemaan kehitysasteesta ja hakijayrityksen koosta (pk/suurtoimija). Hakijan kokoluokitus perustuu Euroopan komission voimassa olevaan suositukseen pk-yritys-määritelmästä. Huom.! Myös omistussuhteet voivat vaikuttaa yrityksen kokoluokitukseen.

Tuki hyväksytyistä kustannuksista -taulukko

* Kattaa vähiten kehittyneet maat (LDC), muut alhaisen tulotason maat (LIC) sekä OECD:n States of Fragility -listalta ”Extremely fragile”-maat, joita ovat Afganistan, Burundi, Etelä-Sudan, Haiti, Irak, Jemen, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Kongon tasavalta, Somalia, Sudan, Syyria ja Tšad sekä lisäksi Jordanian.  ** Kattaa alemman keskitulotason kehitysmaat (LMIC). *** Kattaa ylemmän keskitulotason kehitysmaat ja alueet (UMIC). Ylemmän keskitulotason kehitysmaihin suuntautuvia hankkeita voidaan tukea vain, jos niillä on suoria kehitysvaikutuksia.

Tarkista yleisimpien hanketyyppien kohdemaiden tukiprosentti täältä.

HUOM! Hanke, jossa valtion tukiosuus on yli 50 %, on julkinen hankintayksikkö ja sitä sitoo hankintalaki. Hakijan tulee itse perehtyä siihen, miten edellä mainittu vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen. Halutessaan hakija voi myös itse valita 50 % tukiosuuden.

Mikäli hanke suuntautuu kahteen eri tukiprosentin maahan, hankkeeseen sovelletaan pienempää tukiprosenttia. Hakija voi hakea tukea kahdella erillisellä hakemuksella, mikäli hankkeessa on eri tukiprosentin maita.

Huomioithan, että Palau sekä Antigua ja Barbuda ovat poistuneet OECD:n DAC:n kehitysapukelpoisten maiden listalta vuoden 2022 alussa.

Tuen ala- ja ylärajat sekä de minimis -ehdon soveltaminen

Myönnettävän tuen alaraja on 15 000 euroa hankehakemusta kohden. Myönnettävän tuen yläraja, mikäli tukea ei myönnetä de minimis –ehtoisena, on 400 000 euroa hanketta kohden muissa hanketyypeissä paitsi Investointihankkeen toteutettavuusselvityksissä, joissa myönnettävän tuen yläraja on 150 000 euroa. Hanke voi koostua useista eri hankehakemuksista, jolloin samaan hankkeeseen liittyvien erillisten hankemyöntöjen yhteissumma ei voi ylittää myönnettävän tuen ylärajaa.

Mikä on de minimis -rajoite ja millaisia hankkeita se koskee?

Ulkoministeriön myöntämä liikekumppanuustuki on lähtökohtaisesti de minimis -sääntelyn piirissä. De minimis -tukeen sovelletaan Euroopan yhteisöjen komission asetusta N:o 1407/2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen. Tämän säädöksen alla yrityksille ja niiden muodostamille konserneille voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis -tukena enintään 200 000 euroa kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana.

Pääsäännöstä poiketen de minimis -tukea voidaan myöntää vain rajoitetusti seuraaville toimialoille:

• kalastus- ja vesiviljelyala (de minimis -raja 30 000 euroa)

• maatalouden alkutuotanto (de minimis -raja 15 000 euroa)

• maanteiden tavarakuljetukset toisten lukuun (de minimis -raja 100 000 euroa).

Lisäksi pääsäännöstä poiketen de minimis -tukea ei voida myöntää lainkaan kivihiilitoimialalle, vientitukiin tai kotimaisten tuotteiden suosimiseen tuonnin kustannuksella. EU:n valtiontuki- ja kilpailusäännöt rajoittavat ja sääntelevät jäsenvaltioiden myöntämiä valtiontukia. Tuki on tällaisen sääntelyn piirissä, mikäli se EY:n perustamissopimuksen artiklan 87.1 mukaan täyttää kaikki seuraavat ehdot:

1. Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin,

2. Yritys saa tuesta taloudellista hyötyä,

3. Etu on valikoiva, se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin ja

4. Toimenpide saattaa vaikuttaa kilpailua vääristävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

De minimis -asetuksella jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus myöntää vähäisiä avustusmääriä yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, hallinnollisesti kevein menettelyin nopeasti ja ilmoittamatta tuesta komissiolle. Asetuksessa säädetään, että tukitoimenpiteet, joiden määrä on enintään 200 000 euroa konsernia kohden minkä tahansa kolmen perättäisen verovuoden aikana, eivät ole sääntelyn piirissä olevaa valtiontukea.

Tukea hakevan yrityksen tulee ilmoittaa hakemuslomakkeessa kaikki kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana ministeriöistä, ministeriön alaisilta viranomaisilta, ELY-keskuksista, Business Finlandilta, Finnvera Oyj:stä, kunnista tai maakunnan liitoilta tms. saamansa de minimis -tuet. Tuen saaja vastaa siitä, että eri tahojen myöntämien/maksamien de minimis -tukien yhteismäärä ei ylitä edellä mainittuja enimmäismääriä.

Miten hakijan tulee toimia, mikäli ei katso hankkeensa kuuluvan de minimis -rajoitteen piiriin?

Lähtökohtaisesti liikekumppanuustuki on de minimis -rajoitteen alaista tukea, mutta tukea voidaan myöntää myös de minimis -rajoitteisiin kuulumattomana. Mikäli ulkoministeriö katsoo, että kyseinen hanke ei kuulu de minimis -rajoitusten piiriin, voidaan liikekumppanuustukea myöntää enimmillään 400 000 euroa hanketta kohden, eikä myönnettyä tukea lasketa osaksi yrityksen de minimis -kiintiötä. Mikäli hakija katsoo, ettei tuki ole de minimis -rajoitteen alainen, hakijan tulee toimittaa de minimis -sitoumuslomake liikekumppanuustukihakemuksen liitteenä. Lomakkeen löydät hakuohjeet-osiosta.

Hanke, jonka yrityskumppanuuden kohdemarkkina kokonaisuudessaan on ETA:n ulkopuolella ei lähtökohtaisesti vääristä kilpailua ETA:n sisällä. Mikäli yritys katsoo, että tuotettavat tavarat tai palvelut on tarkoitettu ainoastaan ETA:n ulkopuolelle ja että tuella ei voi olla vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun, yrityksen tulee allekirjoittaa sitoumus, jossa perustelee näkökantansa. Ulkoministeriö tekee lopullisen päätöksen de minimis -säädöksen soveltamisesta.

Liikekumppanuustukihankkeista esimerkiksi hankkeet, joiden tavoitteena on aloittaa maahantuonti ETA-alueelle, ovat de minimis -rajoitteen alaisia.

Epäselvissä tilanteissa Finnpartnership antaa mielellään lisätietoja de minimis -rajoitteesta.

Tuen hakeminen ja päätöksentekoprosessi

Liikekumppanuustukea voi hakea ympärivuotisesti. Finnpartnership käsittelee hakemukset ja toimittaa hankkeista lausunnot ulkoministeriölle päätöksentekoprosessin tueksi. Ulkoministeriö toimittaa tuen myöntämistä koskevat valtionavustuspäätökset asiointipalveluun. Tukipäätöksen saaminen vie keskimäärin 3-5 kuukautta. Varaa hakemuksen toimittamiseen riittävästi aikaa. Hakemuksen sähköinen rekisteröinti asiointipalvelussa kestää vähintään 1-2 arkipäivää.   Hakemuksen jättämisen jälkeen hakijan tulee aktiivisesti seurata asiointipalvelua. Ulkoministeriön asiointipalveluun hakijalle toimittamista viesteistä tai täydennyspyynnöistä ei tule ilmoitusta hakijalle sähköpostitse.

Yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet löydät verkkosivuiltamme.

Hakemusten arviointiperusteet

Hankkeita arvioidaan taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten kriteerien perusteella. Finnpartnership pyrkii varmistamaan, että tuettavat hankkeet ovat näiden arviointiperusteiden suhteen kestävällä pohjalla.

Hakemukset arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

  • Hankkeen liiketaloudellinen kannattavuus
  • Hankkeen edellytykset saavuttaa asetetut tavoitteet sekä hankkeen aikataulun ja budjetin realistisuus tavoitteiden ja toteutuksen sekä hakijan kapasiteetin kannalta. Katso hyväksyttävät tavoitteet kohdasta Tuettavat hanketyypit.
  • Hakijan liiketoimintakokemus ja riittävä osaaminen hankkeen toimialalta suhteessa hankkeen luonteeseen ja laajuuteen.
  • Hakijan riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit liikekumppanuustuella rahoitettavan suunnitelman toteuttamiseksi. Hakijan tulee kyetä toteuttamaan hanke omarahoituksella, sillä tuki maksetaan hyväksyttyjen, toteutuneiden, maksettujen ja tilintarkastettujen kustannusten perusteella jälkikäteen yhdessä tai kahdessa erässä.
  • Hankkeen onnistuessaan aikaansaamat myönteiset kehitysvaikutukset kuten työpaikat, teknologian ja osaamisen siirto, kohdemaan tuotannon monipuolistaminen, sukupuolten välinen tasa-arvo jne.
  • Hanke on vähintään ihmisoikeussensitiivisellä tasolla Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen -yleisohjeen (2015) määritelmän mukaisesti.
  • Hankkeen ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset ja -riskit sekä niiden huomioiminen ja hallinta*
  • Hankkeen riskien tunnistaminen ja hallinta on huomioitu suunnitellun hankkeen kokoon nähden riittävän kattavasti.
  • Suomen kehitysyhteistyörahoitukselle asetettujen verovastuullisuusperiaatteiden noudattaminen (Tax responsibility principles in Finland’s development cooperation funding to the private sector).

Edellä mainittujen kriteerien lisäksi arvioinnissa käytetään kokonaisharkintaa. Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon hakijan mahdolliset ulkoministeriön rahoituksella toteuttamasta aiemmasta toiminnasta kertyneet todennettavissa olevat kokemukset ja arviot.

* Liikekumppanuustuella tuettavissa hankkeissa tulee noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardeja sekä paikallista lainsäädäntöä. Hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvioinnin perustana käytetään kansainvälisten rahoittajien hyväksymiä Maailmanpankin ja IFC:n (International Financial Corporation) ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja niiden hallintaa koskevia standardeja (lisätietoa IFC Performance Standards ja World Bank Group EHS Guidelines). Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten ja -riskien huomioiminen ja hallinta on tärkeää jo hyvin varhaisessa vaiheessa valmisteltaessa hanketta. Liikekumppanuustukea voi hakea ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten selvityksiin osana hanketta. Finnpartnership tukee ympäristö- ja yhteiskuntavastuun toteutumista tarjoamalla neuvontaa hakemustyöpajoissa. Hankkeiden arvioinnin yhteydessä Finnpartnershipin ympäristöasiantuntija luokittelee hankkeet niiden odotettavissa olevien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten perusteella A-, B- tai C-luokkaan. Havaintojensa perusteella asiantuntija antaa tarvittaessa vaatimuksia tai suosituksia, jotka hakijan tulee huomioida hanketta toteutettaessa. Lue lisää luokittelusta täällä.

Tuen maksaminen

Tuki maksetaan takautuvasti syntyneitä kustannuksia vastaan. Kustannusten tulee olla ehtojen, sekä hyväksytyn kustannusbudjetin mukaisia. Hankkeen kustannusten tulee olla tilintarkastettuja. Kustannusbudjetin muutoksiin tulee pyytää kirjallinen lupa ennen muutosten toteuttamista. Liikekumppanuustuki voidaan maksaa yhdessä tai kahdessa erässä. Viimeisen maksupyynnön tulee olla toimitettuna ulkoministeriön asiointipalveluun viimeistään tuen erääntymispäivänä (24 kk valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä, eli kun valtionavustuspäätös on tullut valtion asiointipalveluun). Lue lisää tuen maksamisesta.

Mihin liikekumppanuustukea saava organisaatio sitoutuu?

Tuensaaja sitoutuu noudattamaan liikekumppanuustuen  ja liikekumppanuustuella voidaan kattaa vain ehtojen mukaisia kustannuksia.  Liikekumppanuustuen saaja sitoutuu noudattamaan kansainvälisiä ympäristö-, yhteiskuntavastuu-, työturvallisuus-, ihmisoikeus- ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä standardeja sekä toimimaan paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Liikekumppanuustukeen sovelletaan valtionavustuslakia (2001/688). Liikekumppanuustuen saajaa koskee raportointivelvollisuus. Jokaisen maksupyynnön yhteydessä tulee toimittaa edistymisraportti. Lisäksi tuensaaja on velvollinen vastaamaan kahteen seurantakyselyyn, jotka lähetetään tuen erääntymistä seuraavina kahtena vuotena. Lue lisää liikekumppanuustuen edellyttämästä raportoinnista.

Liikekumppanuustuen julkisen luonteen vuoksi tukihakemuksen jättäneiden organisaatioiden nimi sekä liikekumppanuustuen saajien nimi, Y-tunnus, koko, toimiala, maakunta, rahoitusmuoto, myöntämispäivä sekä haetun, myönnetyn ja maksetun tuen määrä ovat julkista tietoa. Lisäksi julkista tietoa ovat hakulomakkeella kerätyt hankkeen tilastotiedot, hankkeen nimi ja kohdemaa.

Mistä lisätietoa?

Finnpartnership järjestää kuukausittain hakemustyöpajoja, jotka tarjoavat kattavan käytännön tietopaketin liikekumppanuustuen hyödyntämismahdollisuuksista ja hakuprosessista. Pajat ovat ilmaisia, ja ne järjestetään Microsoft Teamsin kautta. Työpajoissa tarjotaan myös koulutusta ympäristö- ja yhteiskunta-asioissa ja kehitysvaikutusten arvioinnissa.

Liikekumppanuustuen hakuohjeissa kuvataan hakuprosessin kulku ja neuvotaan hakemuksen jättämisessä. Samalta sivulta löydät myös hakulomakkeet.

Tutustu myös usein kysyttyihin kysymyksiin.

Voit myös ottaa yhteyden Finnpartnershipin asiantuntijoihin sähköpostitse fp@finnpartnership.fi tai puhelimitse +358 (0)9 348 434.