Mitä on liikekumppanuustuki?

Hae tukea liiketoimintaan, joka luo myös positiivisia kehitysvaikutuksia.

Suomalainen toimija voi hakea rahallista liikekumppanuustukea taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan, joka luo myönteisiä kehitysvaikutuksia kehitysmaissa. Tämä on liikekumppanuustuen yksinkertainen idea.

Mihin tukea voi saada?

Tukea voi hakea suomalainen yritys tai muu toimija. Tukea voidaan myöntää kehitysmaihin suuntautuvaan, pitkäaikaiseen, kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävän ja kannattavan liiketoiminnan aloittamiseen. Liikekumppanuustuki on tarkoitettu tällaisen hankkeen selvitys- ja koulutusvaiheisiin. Tuettavilla hankkeilla tulee olla myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaassa.

Liikekumppanuustuki on lähtökohtaisesti de minimis -tukea. Tästä voidaan kuitenkin poiketa tietyin perustein.

Liikekumppanuustukea haetaan määrämuotoisella hakulomakkeella ja sen liitteillä.

Liikekumppanuustuen julkisen luonteen vuoksi tuen hakijan nimi, toimiala sekä tuen määrä ovat julkisia.

Finnpartnershipin hakemustyöpajat opettavat kaiken tarpeellisen liikekumppanuustuesta ja sen hakemisesta. Ilmoittaudu mukaan!

Lue lisää liikekumppanuustuesta alta. Klikkaamalla alasvetovalikon auki saat lisätietoa.

Mitä liikekumppanuustuki on?

Liikekumppanuustuki on taloudellista tukea kehitysmaihin suuntautuvien hankkeiden suunnittelu-, kehitys-,  koulutus- ja pilotointivaiheisiin. Tukea voi hakea suomalainen yritys tai muu toimija pitkäaikaiseen, kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävään ja liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan, mukaan lukien maahantuonnin selvitys- ja koulutusvaiheisiin.

Hankkeiden tulee tähdätä pitkäaikaiseen liiketoimintaan ja -kumppanuuteen kohdemaassa. Hankkeet, joiden pääasiallisena tavoitteena on vienti tai jakelijoiden identifiointi eivät ole tukikelpoisia. Lue lisää kohdasta ”tuettavat hanketyypit”.

Liikekumppanuustuki on osa Suomen valtion virallista kehitysapua, joka maksetaan avustuksena tuensaajalle toteutuneita, hyväksyttyjä kustannuksia vastaan.

Liikekumppanuustuen tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden yhteisiä kaupallisia hankkeita, jotka synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia.

Ketkä voivat hakea liikekumppanuustukea?

Liikekumppanuustuen hakija voi olla

  • Suomeen rekisteröity yritys suomalainen (esim. osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, toiminimi), TAI
  • ulkomaille rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen omistuksen kautta
  • Suomeen rekisteröity julkinen liikelaitos tai julkisen liikelaitoksen periaatteella toimiva julkisen sektorin laitos
  • Suomessa toimiva tutkimuslaitos, yliopisto, osuuskunta, kauppakamari tai vastaava organisaatio
  • Suomeen rekisteröity kansalaisjärjestö tai yhdistys
  • edellä mainittujen toimijoiden yhteenliittymä eli konsortio.

Tuen hakijan tulee olla hankkeen toteuttaja (esim. etabloituva yritys tai kehitysmaatuoja), jonka liiketoimintaan hanke oleellisesti kuuluu. Hakija ei voi olla hankkeessa ainoastaan konsultin roolissa. Hakijalla tulee olla riittävää kokemusta ja kaupallista osaamista hankkeen toimialalta. Lisäksi hakijalla tulee olla riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit suunnitelman toteuttamiseksi.

Mikäli hakijana on usean toimijan konsortio, on yhden konsortion jäsenistä oltava päävastuullinen hakija. Jokaisen konsortion jäsenen tulee hakea tukea itsenäisellä hakemuksella ja hankebudjetilla. Tukipäätös annetaan jokaiselle konsortion jäsenelle erikseen. Konsortion jäsenet voivat hyödyntää yhteistä osaamista ja raportointia hankkeessaan.

Tuettavat hanketyypit

Tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoite on jokin seuraavista:

 

  • yhteisyrityksen perustaminen kehitysmaahan paikallisen toimijan kanssa

 

  • tytäryrityksen perustaminen kehitysmaahan

 

  • kehitysmaatuonti Suomeen ja samalla mahdollisesti muihin maihin

 

  • alihankinta-, huolto-, franchise- tai lisensointisopimus 
    • Lisensointi-/franchisesopimukseen tulee liittyä pitkäaikaista yhteistyötä paikallispartnerin kanssa  esim. partnerin kouluttaminen, sopimusperusteinen tukeminen tai tuotteen/palvelun yhteiskehittäminen

 

  • pitkäaikaiseen yhteistyöhön tähtäävä pilotti- ja demonstraatiohanke
    • Pilotti- tai demonstraatiohankkeen tulee onnistuessaan johtaa pitkäaikaisen liiketoiminnan aloittamiseen. Pilottihankkeeksi voidaan katsoa sekä tekninen pilotointi, että kaupallinen demonstraatio.
    • Myös kansainvälisten järjestöjen (EU, YK-järjestöt, kansainväliset rahoituslaitokset) edellyttämä omarahoitusosuus on tukikelpoinen.
    • Liikekumppanuustukea voidaan myöntää yhdelle yritykselle korkeintaan kolmeen eri maassa toteutettavaan pilotti- ja demonstraatiohankkeeseen.

 

  • Kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten toteuttamat tukitoimintohankkeet, jotka liittyvät suoraan yritysten liikekumppanuustukihankkeisiin. Tässä hanketyypissä kansalaisjärjestö/oppilaitos ei itse tavoittele kaupallista liiketoimintaa. Mikäli kansalaisjärjestö/oppilaitos tavoittelee oman liiketoiminnan aloittamista, kyseessä ei ole tukitoimintohanke, vaan hankkeella tulee olla jokin muu edellä mainituista tavoitteista. Tukitoimintohankkeen tulee kehittää paikallista yhteisöä ja sen tulee myös suoraan liittyä tukea hakeneen yrityksen liikekumppanuustukihankkeeseen, esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
    • sidosryhmien kapasiteetin kehittäminen (ml. yritysvastuu- ja ihmisoikeuskysymykset sekä ammatillinen, tekninen ja kaupallinen koulutus), yhteistyöverkostojen kehittäminen, tuotteiden ja palvelujen pilotointi,
    • yhteistyö- ja innovaatioalustojen kehittäminen, sekä
    • seminaarien ja workshoppien järjestäminen.

 

  • Ammattikoulutustoiminnan kehittäminen tai uuden koulutuksen aloittaminen, kuten koulutuslinjan käynnistäminen. Tässä hanketyypissä aloitettavan koulutuksen tarkoituksena on tuottaa hakijan liikekumppanuustukihanketta edistävää ammattiosaamista kohdemaahan. Koulutusliiketoimintaa aloittavan toimijan tulee täyttää ehtojen mukainen etabloitumistavoite eli sen tulee joko perustaa yritys tai lisensoida koulutustuote kohdemaahan.

 

Liikekumppanuustukea voi hakea hankkeisiin, joiden toimialat eivät kuulu kieltolistalle.

Tuettavat hankevaiheet

Tukea voidaan myöntää seuraaviin hankevaiheisiin:

• partnerin (liikekumppanin tai liikekumppanien) identifiointi
• esihankeselvitys,
• hankeselvitys
• liiketoimintasuunnitelman teko
• ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi
• teknologian ja ratkaisujen pilotointi sekä demonstraatiohankkeet
• kehitysmaayrityksen tai muun hyväksytyn kehitysmaatoimijan henkilökunnan koulutus
• asiantuntijoiden käyttö kehitysmaayrityksen tai -partnerin liiketoiminta-alueen kehittämiseksi
• ammattikoulutus ja tuki paikalliselle koulutustoiminnalle.

Liikekumppanuustukihakemuksessa oleva hankebudjetti laaditaan jakamalla hankekustannukset yhteen tai useampaan edellä mainituista hankevaiheista.

 

Tuen kohdemaat ja tukiprosentti

Liikekumppanuustuen kohdemaita ovat OECD:n kehitysapukomitea DAC:n listaamat kehitysmaat.  Hakijan tulee tarkastaa kohdemaahan mahdollisesti kohdistuvat EU:n ja/tai YK:n asettamat pakotteet. Tietoa pakotteista löytyy mm. ulkoministeriön sivuilta ja EU:n Restrictive measures in force -dokumentista.

Myönnettävä liikekumppanuustuki  on suuruudeltaan 30, 50, 70 tai 85 % hyväksytyn hankebudjetin kustannuksista. Tukiprosentti riippuu hankkeen kohdemaan kehitysasteesta ja hakijayrityksen koosta (pk/suurtoimija). Hakijan kokoluokitus perustuu Euroopan komission voimassa olevaan suositukseen pk-yritys-määritelmästä. Huom.! Myös omistussuhteet voivat vaikuttaa yrityksen kokoluokitukseen.


* Kattaa ne maat “Harmonized List of Fragile Situations 2017” -listalta, joiden CPIA ≤ 3,0 sekä lisäksi Jordanian.
Vuonna 2017 erittäin hauraita valtioita ovat: Afganistan, Eritrea, Etelä-Sudan, Guinea-Bissau, Haiti, Irak, Jemen, Jordania, Keski-Afrikan tasavalta, Kiribati, Komorit, Libanon, Libya, Marshallsaaret, Mikronesia, Palestiinalaisalueet, Somalia, Sudan, Syyria, Tuvalu ja Zimbabwe.
** Kattaa vähiten kehittyneet maat, muut alhaisen tulotason maat sekä alemman keskitulotason kehitysmaat.
*** Kattaa ylemmän keskitulotason kehitysmaat ja alueet.

HUOM! Hanke, jossa valtion tukiosuus on yli 50 %, on julkinen hankintayksikkö ja sitä sitoo hankintalaki. Hakijan tulee itse perehtyä siihen, miten edellä mainittu vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen. Halutessaan hakija voi myös itse valita 50 % tukiosuuden.

Mikäli hanke suuntautuu kahteen eri tukiprosentin maahan, hankkeeseen sovelletaan pienempää tukiprosenttia. Hakija voi hakea tukea kahdella erillisellä hakemuksella, mikäli hankkeessa on eri tukiprosentin maita.

Ylemmän keskitulotason kehitysmaihin suuntautuvia hankkeita voidaan tukea vain, jos niillä on suoria kehitysvaikutuksia.

Huomioithan, että Chile, Uruguay sekä Antigua ja Barbuda ovat poistuneet OECD:n DAC:n kehitysapukelpoisten maiden listalta vuoden 2017 alussa.

Tuen enimmäismäärä ja de minimis-rajoitteet

Mikä on de minimis-rajoite ja millaisia hankkeita se koskee?

Ulkoministeriön myöntämä liikekumppanuustuki on lähtökohtaisesti de minimis -sääntelyn piirissä. De minimis -tukeen sovelletaan Euroopan yhteisöjen komission asetusta N:o 1407/2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen. Tämän säädöksen alla yrityksille ja niiden muodostamille konserneille voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis -tukena enintään 200 000 euroa kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana.

Pääsäännöstä poiketen de minimis -tukea voidaan myöntää vain rajoitetusti seuraaville toimialoille:

• kalastus- ja vesiviljelyala (de minimis -raja 30 000 euroa)
• maatalouden alkutuotanto (de minimis -raja 15 000 euroa)
• maanteiden tavarakuljetukset toisten lukuun (de minimis -raja 100 000 euroa).

Lisäksi pääsäännöstä poiketen de minimis -tukea ei voida myöntää lainkaan kivihiilitoimialalle, vientitukiin tai kotimaisten tuotteiden suosimiseen tuonnin kustannuksella.

EU:n valtiontuki- ja kilpailusäännöt rajoittavat ja sääntelevät jäsenvaltioiden myöntämiä valtiontukia.  Tuki on tällaisen sääntelyn piirissä, mikäli se EY:n perustamissopimuksen artiklan 87.1 mukaan täyttää kaikki seuraavat ehdot:

1. Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin,
2. Yritys saa tuesta taloudellista hyötyä,
3. Etu on valikoiva, se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin ja
4. Toimenpide saattaa vaikuttaa kilpailua vääristävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

De minimis -asetuksella jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus myöntää vähäisiä avustusmääriä yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, hallinnollisesti kevein menettelyin nopeasti ja ilmoittamatta tuesta komissiolle. Asetuksessa säädetään, että tukitoimenpiteet, joiden määrä on enintään 200 000 euroa konsernia kohden minkä tahansa kolmen perättäisen verovuoden aikana, eivät ole sääntelyn piirissä olevaa valtiontukea.

 

Tukea hakevan yrityksen tulee ilmoittaa hakemuslomakkeessa kaikki kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana ministeriöistä, ministeriön alaisilta viranomaisilta, ELY-keskuksista, Tekesistä, Finnvera Oyj:stä, kunnista tai maakunnan liitoilta tms. saamansa de minimis -tuet. Tuen saaja vastaa siitä, että eri tahojen myöntämien/maksamien de minimis -tukien yhteismäärä ei ylitä edellä mainittuja enimmäismääriä.

 

Miten hakijan tulee toimia, mikäli ei katso hankkeensa kuuluvan de minimis -rajoitteen piiriin?

Lähtökohtaisesti liikekumppanuustuki on de minimis -rajoitteen alaista tukea, mutta tukea voidaan myöntää myös de minimis -rajoitteisiin kuulumattomana.

Mikäli ulkoministeriö katsoo, että kyseinen hanke ei kuulu de minimis -rajoitusten piiriin, voidaan liikekumppanuustukea myöntää enimmillään 400 000 euroa hanketta kohden, eikä myönnettyä tukea lasketa osaksi yrityksen de minimis -kiintiötä.

Mikäli hakija katsoo, ettei tuki ole de minimis -rajoitteen alainen, hakijan tulee toimittaa de minimis -sitoumuslomake liikekumppanuustukihakemuksen liitteenä. Lomakkeen löydät hakuohjeet-osiosta.

Hanke, jonka yrityskumppanuuden kohdemarkkina kokonaisuudessaan on ETA:n ulkopuolella ei lähtökohtaisesti vääristä kilpailua ETA:n sisällä. Mikäli yritys katsoo, että tuotettavat tavarat tai palvelut on tarkoitettu ainoastaan ETA:n ulkopuolelle ja että tuella ei voi olla vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun, yrityksen tulee allekirjoittaa sitoumus, jossa perustelee näkökantansa. Ulkoministeriö tekee lopullisen päätöksen de minimis -säädöksen soveltamisesta.

Liikekumppanuustukihankkeista esimerkiksi hankkeet, joiden tavoitteena on aloittaa maahantuonti ETA-alueelle, ovat de minimis -rajoitteen alaisia.

 

Epäselvissä tilanteissa Finnpartnership antaa mielellään lisätietoja de minimis -rajoitteesta.

Tuen hakeminen ja päätöksentekoprosessi

Liikekumppanuustukea voi hakea ympärivuotisesti. Käsittelyssä noudatetaan kahden kuukauden haku- ja käsittelyjaksoja (tammi-helmi, maalis-huhti, touko-kesä, heinä-elo, syys-loka ja marras-joulu). Finnpartnership käsittelee hankkeet ja toimittaa niistä lausunnot ulkoministeriölle päätöksentekoprosessin tueksi. Ulkoministeriö toimittaa tuen myöntämistä koskevat valtionavustuspäätökset asiointipalveluun.

Varaa hakemuksen toimittamiseen riittävästi aikaa. Hakemuksen sähköinen rekisteröinti asiointipalvelussa kestää vähintään 1-2 arkipäivää.

Hakemuksen jättämisen jälkeen hakijan tulee aktiivisesti seurata asiointipalvelua. Ulkoministeriön asiointipalveluun hakijalle toimittamista viesteistä tai täydennyspyynnöistä ei tule ilmoitusta hakijalle sähköpostitse.

Yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet löydät verkkosivuiltamme.

Hakemusten arviointiperusteet

Hankkeita arvioidaan taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten kriteerien perusteella. Finnpartnership pyrkii varmistamaan, että tuettavat hankkeet ovat näiden arviointiperusteiden suhteen kestävällä pohjalla.

 

Hankkeita arvioidaan seuraavin perustein:

Liikekumppanuustuen ehtojen mukainen tavoite

Hankkeella tulla olla ehdot täyttävä tavoite. Katso hyväksyttävät tavoitteet kohdasta Tuettavat hanketyypit.

 

Liiketaloudellinen kannattavuus ja toteutettavuus

Hakemuksessa hakijan tulee osoittaa omaavansa kokemusta sekä riittävää kaupallista osaamista hankkeen toimialalta. Hakijalla tulee lisäksi olla riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit hankesuunnitelman toteutukseen. Hakijan tulee osoittaa, että hanke voi olla liiketaloudellisesti kannattava.

 

Kehitysvaikutukset

Finnpartnershipin tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeiden tuloksena saadaan aikaiseksi myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Tuettavien hankkeiden tukikelpoisuutta arvioidaan siten myös kehitysvaikutusnäkökohtien kannalta. Hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan lisäksi erikseen määriteltyjen ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun arviointiperiaatteiden mukaisesti.

Hankkeessa arvioidaan mahdollisia suoria ja välillisiä vaikutuksia muun muassa seuraaviin tekijöihin:

• kansantulon muodostus (lisäarvo eli kohdemaan kansantalouteen jäävät palkat, vuokrat, korot ja voitot jne.)
• kohdemaan työllisyys
• kohdemaan tuotannon monipuolistaminen
• kohdemaan valtion vero- ja muut vastaavat tulot
• teknologian ja osaamisen siirto
• kohdemaan työväestön osaamistason nostaminen (koulutus)
• työolosuhteet ja sosiaalietuudet yrityksessä ja sen ympäristössä (ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut)
• erityisen myönteiset ympäristövaikutukset (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa)
• sukupuolten välinen tasa-arvo
• kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantaminen
• kohdemaan valuuttavaranto.

Liikekumppanuustukihakemuksessa hakijan tulee arvioida hankkeen merkittävimpiä kehitysvaikutuksia kohdemaan kannalta. Finnpartnershipin asiantuntijat arvioivat hankkeiden kehitysvaikutuksia ja tarjoavat neuvontaa hakijalle kehitysvaikutuksia koskien.

 

Ympäristöasiat ja yhteiskuntavastuu

Liikekumppanuustuella tuettavissa hankkeissa tulee noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardeja sekä paikallista lainsäädäntöä. Hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvioinnin perustana käytetään kansainvälisten rahoittajien hyväksymiä Maailmanpankin ja IFC:n (International Financial Corporation) ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja niiden hallintaa koskevia standardeja (lisätietoa IFC Performance Standards ja World Bank Group EHS Guidelines).

Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten ja -riskien huomioiminen ja hallinta on tärkeää jo hyvin varhaisessa vaiheessa valmisteltaessa hanketta. Liikekumppanuustukea voi hakea ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten selvityksiin osana hanketta. Finnpartnership tukee ympäristö- ja yhteiskuntavastuun toteutumista tarjoamalla neuvontaa hakemustyöpajoissa.

Hankkeiden arvioinnin yhteydessä Finnpartnershipin ympäristöasiantuntija luokittelee hankkeet niiden odotettavissa olevien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten perusteella. Havaintojensa perusteella asiantuntija antaa tarvittaessa vaatimuksia tai suosituksia, jotka hakijan tulee huomioida hanketta toteutettaessa.

 

Tuen maksatus

Tuki maksetaan takautuvasti syntyneitä kustannuksia vastaan. Kustannusten tulee olla ehtojen, sekä hyväksytyn kustannusbudjetin mukaisia. Hankkeen kustannusten tulee olla tilintarkastettuja. Kustannusbudjetin muutoksiin tulee pyytää kirjallinen lupa ennen muutosten toteuttamista.

Maksatusta voidaan hakea yhdessä tai kahdessa erässä. Viimeisen maksatuspyynnön tulee olla toimitettuna ulkoministeriön asiointipalveluun viimeistään tuen erääntymispäivänä (24 kk valtionavustuspäätöksen päivämäärästä).

Lue lisää maksatuksesta.

Mihin liikekumppanuustukea saava organisaatio sitoutuu?

Tuensaaja sitoutuu noudattamaan liikekumppanuustuen ehtoja. Liikekumppanuustuella voidaan kattaa vain hyväksyttyjen kustannusten listan mukaisia kustannuksia.

Liikekumppanuustuen saaja sitoutuu noudattamaan kansainvälisiä ympäristö-, yhteiskuntavastuu-, työturvallisuus-, ihmisoikeus- ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä standardeja sekä toimimaan paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Liikekumppanuustukeen sovelletaan valtionavustuslakia (2001/688).

Liikekumppanuustuen saajaa koskee raportointivelvollisuus. Jokaisen maksatuspyynnön yhteydessä tulee toimittaa edistymisraportti. Lisäksi tuensaaja on velvollinen vastaamaan kahteen seurantakyselyyn, jotka lähetetään tuen erääntymistä seuraavina kahtena vuotena. Lue lisää liikekumppanuustuen edellyttämästä raportoinnista.

Liikekumppanuustuen julkisen luonteen vuoksi tukihakemuksen jättäneiden organisaatioiden nimi sekä liikekumppanuustuen saajan nimi, toimiala ja tuen määrä ovat julkista tietoa.

Mistä lisätietoa?

Finnpartnership järjestää vuonna 2018 kuukausittain hakemustyöpajoja, jotka tarjoavat kattavan käytännön tietopaketin liikekumppanuustuen hyödyntämismahdollisuuksista ja hakuprosessista. Pajat ovat ilmaisia, ja niihin voi osallistua myös videoyhteydellä. Työpajoissa tarjotaan myös koulutusta ympäristö- ja yhteiskunta-asioissa ja kehitysvaikutusten arvioinnissa.

Liikekumppanuustuen hakuohjeissa kuvataan hakuprosessin kulku ja neuvotaan hakemuksen jättämisessä. Samalta sivulta löydät myös hakulomakkeet.

Tutustu myös usein kysyttyihin kysymyksiin.

Voit myös ottaa yhteyden Finnpartnershipin asiantuntijoihin sähköpostitse fp@finnpartnership.fi tai puhelimitse +358 (0)9 348 434.

avaa sulje