Kehitysvaikutukset

Kehitysvaikutukset saattavat olla monille yrityksille uusi tai hieman vieras asia. Usein kehitysvaikutukset voivat kuitenkin olla melko luonnollinen seuraus vastuullisesta liiketoiminnasta kehitysmaassa. Kehitysvaikutuksien aikaansaamiseen pyrkiminen sekä omien vaikutusten tunnistaminen voi avata myös mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Kehitysvaikutuksien polun voi hahmottaa esimerkiksi seuraavalla tavalla:

1) Globaalit haasteet ovat myös mahdollisuuksia. Arvioimalla eri näkökulmia globaaleihin haasteisiin voit hahmottaa yritystoiminnan mahdollisuudet haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi suomalainen Solar Water Solutions tarjoaa aurinkovoimalla toimivaa vedenpuhdistusta nopeasti kaupungistuvilla alueilla. Kestävän kehityksen tavoite 7.

2) Toimi vastuullisesti. Tunnista, miten voit vastuullisella yritystoiminnalla luoda muutosta, ja miten kehitysvaikutuksista voi tulla osa yrityksesi strategiaa. Huomioi sekä ympäristö-, sosiaaliset että taloudelliset vaikutukset. Ilmaisista hakemustyöpajoistamme ja konsultoinnistamme saa apua vaikutusten tunnistamiseen ja argumentointiin.

3) Tunnista vaikutuksesi ja aseta tavoitteet. Yksinkertaisilla toimilla voit löytää mahdollisuutesi vaikuttaa. Seuraavassa kappaleessa esitellään YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joita voi hyödyntää omassa tavoitteenasettelussa. Katso myös lisätietolinkit sivun lopusta.

4) Etsi uutta rahoitusta. Tarjolla on monia vaikuttavuusrahoituksen mahdollisuuksia. Tällaiset rahoitusmahdollisuudet on kytketty kehitysvaikutuksiin. Rahoittaja edellyttää myös raportointia.

5) Seuraa esimerkkiä. Suomalaisista yrityksistä löytyy monia hyviä esimerkkejä positiivisten kehitysvaikutusten luojista. Esimerkiksi Perunamestarit kehittävät perunanviljelyä Tansaniassa ja vastaa siten kestävän ruoantuotannon kysynnän kasvuun. Kestävän kehityksen tavoite 1.

Know your impact -opas auttaa yrityksiä liiketoiminnan kehitysvaikutusten tunnistamiseen ja esiin nostamiseen. Opas ohjaa yrityksiä löytämään uusia rahoitusmahdollisuuksia ja toimimaan vastuullisesti. Oppaan on tuottanut Finnpartnershipin hakemustyöpajoistakin tuttu Leapfrog Projects ja aineisto pohjautuu Aalto New Global -tutkimuksen tuloksiin. Voit lukea koko oppaan täällä.

Ulkoministeriön alaisena kehityspoliittisena toimijana Finnpartnership pyrkii osaltaan edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, jäljempänä myös SDG) toteutumista.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat vuonna 2015 lanseerattu 17 merkittävän kehitystavoitteen joukko. Jokainen 17 tavoitteesta on jaettu alatavoitteisiin, jotka helpottavat tavoitteiden edistämistä ja tuloksien mittaamista.

SDG:t tarjoavat kansainvälisen kehikon haastavien kehitystavoitteiden saavuttamiseen. Ne tarjoavat kehitysrahoituksen ja kehitysyhteistyön yhteisen kielen ja raamiston.

Tavoitteiden täyttymisen vuoteen 2030 mennessä on laskettu edellyttävän merkittävästi enemmän resursseja kuin mitä perinteisen kehitysavun tai esimerkiksi siirtolaisten rahalähetyksien kautta generoidaan. Uudenlaisten toimijoiden ja etenkin yksityisen sektorin osallistaminen on välttämätöntä SDG:iden saavuttamiseksi.

Siksi myös Finnpartnership pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa. Tunnistamalla oman yritystoiminnan oleelliset kestävän kehityksen tavoitteet tuen hakija voi perustella liiketoiminnan vaikuttavuutta uskottavasti.

Alla on kerrottu kestävän kehityksen tavoitteista tarkemmin. Jokaisella 17 tavoitteella on myös alatavoitteet. Yhteensä niitä on 169. Siitä huolimatta kestävän kehityksen tavoitteet ovat varsin yleisiä ja yleismaailmallisia, joten niitä voi soveltaa mihin tahansa toimialaan.

Voit lukea lisää myös Ulkoministeriön, YK:n tai Valtionneuvoston kanslian sivuilta.

• Tavoite 1: Ei köyhyyttä. Köyhyys tulee poistaa kaikissa sen muodoissa kaikkialta maailmassa. Köyhyyttä voi ilmetä maailmassa monin eri tavoin, esimerkiksi taloudellisena ja sosiaalisena eriarvoisuutena tai koulutus- tai vaikutusmahdollisuuksien puutteena. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet taloudellisiin resursseihin sekä mahdollisuudet peruspalveluihin.
• Tavoite 2: Ei nälkää. Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen sekä kestävän maatalouden edistäminen ovat tämän tavoitteen keskiössä. On aika miettiä, kuinka kasvatamme, jaamme ja kulutamme ruokaa ympäristöä rasittamatta sekä varmistaa, että kaikki, erityisesti köyhät ja huono-osaiset, saavat riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa ympäri vuoden.
• Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia. Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaikenikäisille ihmisille. Vaikka elinajanodote on monin paikoin noussut, lapsi- ja äitiyskuolleisuus laskenut ja rokotukset tehonneet, on silti vielä paljon tehtävää, jotta monet taudit ja muut terveyttä uhkaavat tekijät saadaan poistettua maailmasta. On myös tärkeää vahvistaa kaikkien maiden, erityisesti kehitysmaiden, valmiuksia kansallisten ja maailmanlaajuisten terveysriskien ennakointiin, minimointiin ja hallintaan.
• Tavoite 4: Hyvä koulutus. Avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien takaaminen kaikille. Laadukas koulutus kohentaa ihmisten elämänlaatua sekä toimii tiennäyttäjänä kestävälle kehitykselle. Vuoteen 2030 mennessä tulee varmistaa, että kaikki saavat ilmaisen, tasa-arvoisen ja laadukkaan perus- ja keskiasteen koulutuksen, joka johtaa olennaisiin ja tehokkaisiin oppimistuloksiin.
• Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo. Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen, sekä naisten ja tyttöjen roolin vahvistaminen yhteiskunnassa. Sukupuolten tasa-arvo ei ole pelkästään perustavanlaatuinen ihmisoikeus, vaan se on myös välttämätön perusta rauhaisalle, vauraalle sekä kestävälle maailmalle. Tämän vuoksi kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän tulee loppua kaikkialla.
• Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio. Vedensaannin ja sen kestävän käytön varmistaminen, sekä riittävän sanitaation takaaminen kaikille. Veden puute, veden huono laatu sekä riittämättömät sanitaatiomahdollisuudet heikentävät ruokaturvaa, ihmisten toimeentuloa sekä koulutusmahdollisuuksia. Turvallinen ja edullinen vesi on kaikkien oikeus.
• Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa. Edullisten, luotettavien, kestävien ja uudenaikaisten energiamuotojen tuominen kaikkien ulottuville. Kestävä energia on todellinen vaihtoehto – se voi muuttaa kansantalouksia, elämänlaatua sekä planeettaa. Siksi tavoitteena on lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta merkittävästi maailmanlaajuisessa energialähteiden yhdistelmässä.
• Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Talouskasvun, tuottavuuden, täystyöllisyyden ja hyvien työolojen edistäminen. Kestävä talouskasvu edellyttää, että yhteiskunnat luovat edellytykset laadukkaalle työlle, joka luo talouskasvua, mutta ei vahingoita ympäristöä. Täysi ja tuottava työllisyys ja ihmisarvoinen työ kuuluu kaikille, mukaan lukien nuorille ja vammaisille.
• Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja. Kestävän infrastruktuurin ja teollisuuden rakentaminen sekä innovaatioiden edistäminen ja kehittäminen tukee kaikkien yhteiskuntien kestävää kehitystä ja elintasoa. Alueellinen ja rajat ylittävä infrastruktuuri tukee myös taloudellista kehitystä sekä ihmisten hyvinvointia.
• Tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen. Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä. Eriarvoisuutta voi olla monenlaista, esimerkiksi erilaiset koulutusmahdollisuudet lisäävät sitä. Universaalien käytäntöjen kehittäminen kiinnittäen huomiota myös vähäosaisimpiin ja marginaalisimpiin ihmisiin.
• Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt. Turvallisten ja kestävien kaupunkien ja yhteisöjen rakentaminen. Kaupungistuminen on kasvava trendi koko maailmassa, sillä tällä hetkellä yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja vuoteen 2050 mennessä osuuden odotetaan nousevan 70 prosenttiin. Jokaiselle kuuluu riittävä, turvallinen ja edullinen asunto sekä peruspalvelut.
• Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista. Vastuullinen kuluttaminen tarkoittaa kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittämistä. Kuluttajien, valmistajien, tutkijoiden, päättäjien, median, järjestöjen ja yritysten välille tarvitaan systemaattista yhteistyötä̈ ja informaation jakamista, jotta tavoitteisiin voidaan päästä. Kestävää kulutusta ja tuotantoa koskeva kymmenvuotinen ohjelmakehys pannaan täytäntöön kaikissa maissa kehittyneiden maiden johdolla kehitysmaiden kehitystaso ja valmiudet huomioiden.
• Tavoite 13: Ilmastotekoja. Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan taisteleminen. Suuri osa lisääntyneistä ilmakehän kasvihuonekaasupäästöistä tulee käyttämistämme fossiilisista energianlähteistä. Maapallon lämpötila voi nousta seurauksena päästöjen lisääntymiselle. Lämpötilan nousulla olisi vakavia seurauksia muun muassa ekosysteemeille, ihmisten turvallisuudelle, ruoan tuotannolle sekä terveydelle. Ilmastotavoite tukee köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä.
• Tavoite 14: Vedenalainen elämä. Merten ja niiden tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden kestävän käytön edistäminen. Merten saastumista tulee vähentää ja ehkäistä merkittävästi, sekä merten ja rannikkoalueiden ekosysteemejä tulee suojella. Myös monet kalakannoista ovat liikakalastuksen kohteena ja siksi globaalit toimet ovat elintärkeitä, jotta voimme edistää uhanalaisten kalakantojen uudelleen elvyttämistä.
• Tavoite 15: Maanpäällinen elämä. Maaekosysteemien suojeleminen ja ennalleen palauttaminen, sekä niiden kestävän käytön edistäminen. Biologinen monimuotoisuus on tärkeä perusta maapallon elämää ylläpitäville järjestelmille ja nykyinen sekä tuleva vauraus lepää tällä perustalla. Pitkän aikavälin kestävä luonnonvarojen käyttö on tärkeä tekijä ihmisten tavoitteessa päästä eroon köyhyydestä pysyvästi.
• Tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Rauhanomaisten ja inklusiivisten yhteiskuntien edistäminen kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Rauhallisia yhteiskuntia ei voida saavuttaa, mikäli tilannetta leimaavat väkivalta ja konfliktit. Oikeusvaltiot, hyvin toimiva julkishallinto yhdistettynä vastuullisiin laitoksiin sekä avoimuuteen ovat kaikkien oikeus.
• Tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus. Tuen tarjoaminen kestävän kehityksen rakentamiseen, globaalin kumppanuuden elvyttäminen. Hallituksien, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, YK-järjestelmän ja muiden sidosryhmien kanssa voimme yhdessä saavuttaa Agenda 2030 -toimintasuunnitelman asettamat tavoitteet.

Tuettavien hankkeiden tukikelpoisuutta arvioidaan kehitysvaikutusnäkökulmasta. Kaikilla Finnpartnershipin hyväksymillä toimialoilla on kehitysvaikutuksia. Tukea voidaan myöntää kaikille toimialoille, jotka eivät kuulu ulkoministeriön määrittämälle kieltolistalle.

Hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan lisäksi erikseen määriteltyjen ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun arviointiperiaatteiden mukaisesti.

Kehitysvaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen arvioituja ja toteutuneita suoria sekä välillisiä vaikutuksia muun muassa seuraaviin tekijöihin:

• kansantulon muodostus (lisäarvo eli kohdemaan kansantalouteen jäävät palkat, vuokrat, korot ja voitot jne.)
• kohdemaan työllisyys
• kohdemaan tuotannon monipuolistaminen
• kohdemaan valtion vero- ja muut vastaavat tulot
• teknologian ja osaamisen siirto
• kohdemaan työväestön osaamistason nostaminen (koulutus)
• työolosuhteet ja sosiaalietuudet yrityksessä ja sen ympäristössä (ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut)
• erityisen myönteiset ympäristövaikutukset (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa)
• sukupuolten välinen tasa-arvo
• kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantaminen
• kohdemaan valuuttavaranto.

Alla on lueteltu esimerkinomaisesti joidenkin toimialojen kehitysvaikutuksia. Hankkeesta riippuen niitä voi olla muitakin:

Tukemalla kehitysmaihin kohdistuvia yksityisen ja kolmannen sektorin hankkeita Finnpartnership pyrkii mahdollistamaan ja tukemaan kehitysvaikutuksien syntymistä sekä esimerkiksi investointien kanavoitumista kehitysmaihin. Finnpartnership tarjoaa palveluja aina ideatasosta hankkeen toteutusvaiheeseen asti.

Liikekumppanuustuki on suomalaisille organisaatioille myönnettävä valtionavustus, jonka tavoitteena on käynnistää tai tehostaa pitkäaikaista ja taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa kehitysmaissa, jolla on positiivisia kehitysvaikutuksia. Liikekumppanuustuki on tarkoitettu tällaisen hankkeen selvitys-, pilotointi- ja koulutusvaiheisiin. Liikekumppanuustuen haku-, myöntö- ja maksuprosessia hallinnoi ulkoministeriö yhdessä Finnpartnershipin kanssa.

Liikekumppanuustukea voi hakea Suomeen rekisteröity tai suomalaisomisteinen organisaatio (yritys, yhdistys, järjestö jne.) OECD:n kehitysapukomitea DAC:n luokittelemiin kehitysmaihin.

Ulkoministeriö (UM) vastaa liikekumppanuustuen tuen kehityspoliittisesta ohjauksesta, hakuprosessista, tukipäätöksistä sekä -maksuista.

Finnfundin hallinnoima Finnpartnership-ohjelma tuottaa ulkoministeriölle palveluun liittyvät konsulttipalvelut kuten koulutus-, markkinointi- ja neuvontapalvelut sekä tarvittavat asiantuntija-analyysit.

Finnpartnership tukee kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista liikekumppanuustuen lisäksi Matchmakingin sekä koulutuksen ja neuvonnan, muun muassa erillisten SDG-koulutuksien, kautta. Ilmaisissa hakemustyöpajoissa ja ympäristö- ja yhteiskuntavastuun konsultoinneissa autetaan yrityksiä tunnistamaan kestävän kehityksen tavoitteiden yhteys liiketoimintaan.

Finnpartnership järjestää kuukausittain hakemustyöpajoja yhteistyössä Business Finlandin Developing Markets Platformin ja Fingon kanssa, joissa saa apua hakemuksen täyttämiseen. Hakemustyöpajoissa käydään läpi yrityksen liiketoimintaa ja hanketta, johon tukea haetaan. Työpajoissa tunnistetaan mahdollisia kehitysvaikutuksia ja opetellaan kertomaan niistä ymmärrettävästi. Työpajat ovat ilmainen mahdollisuus oppia kehitysvaikutuksista myös laajemmin. Työpajojen aikataulut löytyvät täältä.

Liikekumppanuustukea hakeneille yrityksille tarjotaan myös mahdollisuutta maksuttomaan, ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten konsultointiin, jolla pyritään edistämään hankkeiden kestävää toteuttamista, kehitysvaikutusten syntymistä ja ehkäisemään mahdollisia riskejä. Lue lisää konsultoinnista kohdasta ”ympäristö- ja yhteiskuntavastuu”.

Matchmakingilla puolestaan tarkoitetaan suomalaisten ja kehitysmaissa toimivien organisaatioiden välisten liikekumppanuuksien identifioimista sekä edistämistä markkinoinnin ja suorien yhdistämisten kautta.

Matchmaking-toiminnon tavoitteena on saattaa yhteen sellaisia suomalaisia ja kehitysmaissa toimivia yrityksiä, joiden välillä on mahdollisuus kaupallisen yhteistyön aloittamiseen. Matchmaking voi johtaa kehitysvaikutuksiin kohdemaassa esimerkiksi kahdenvälisen kaupan kasvattamisen tai yhteisyrityksen perustamisen kautta.

Matchmaking-toiminnon keskeiset työkalut ovat Finnpartnershipin nettisivuilla toimiva Matchmaking -tietokanta,  suorat yritysyhdistämiset, Suomessa ja kehitysmaissa järjestettävät tilaisuudet sekä Team Finland -yhteistyö, yritysbongaajat ja muut verkostot.

Kaikkien liikekumppanuustukea saavien hankkeiden tulee pyrkiä synnyttämään positiivisia kehitysvaikutuksia hankkeen kohdemaana olevassa kehitysmaassa. Hankkeiden kehitysvaikutusten arviointi onkin keskeisessä roolissa liikekumppanuustukipäätöksen valmistelutyössä.

Hakijan tulee ensin itse arvioida hankkeen kehitysvaikutukset osana hakemusta vastaamalla sekä avoimiin että suljettuihin kysymyksiin. Hakijan tulee myös kirjallisesti sitoutua noudattamaan kohdemaan lakeja sekä kansainvälisiä säädöksiä. Finnpartnership tarkistaa hakijan laatiman arvion hankkeen kehitysvaikutuksista. Kehitysvaikutuksista ja niiden viestimisestä on tarjolla koulutusta Finnpartnershipin kuukausittaisissa hakemustyöpajoissa, joihin osallistumista suositellaan kaikille hakijoille.

Finnpartnershipin henkilöstö analysoi saapuneiden liikekumppanuustukihakemusten kehitysvaikutukset hyödyntäen omaa asiantuntemustaan, Finnfundin asiantuntijoita sekä kehitysvaikutusten arviointityökaluja. Koska tuki kohdistuu usein hankkeiden alkuvaiheisiin, kehitysvaikutusarvio tehdään tarkastelemalla niitä vaikutuksia, joita hanke onnistuessaan todennäköisesti tulevaisuudessa synnyttää. Kehitysvaikutusarviossa tarkastellaan sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia. Finnpartnershipin asiantuntijat ottavat tarvittaessa yhteyttä hakijaan lisätietojen saamiseksi kehitysvaikutusarvioinnin suorittamista varten.

Kehitysvaikutusarvion perusteella hankkeet pisteytetään. Finnpartnershipin henkilökunta arvioi hakemuksia myös esimerkiksi hakijan osaamisen, taloudellisten ja henkilöstöresurssien sekä hankkeen realistisuuden näkökulmasta.

Hankkeiden kehitysvaikutusten arviointipolitiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, kohdemaan työväestön osaamisen lisäämiseen, teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisen infrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin, esimerkiksi uusiutuvaan energiaan tai muuhun kestävää kehitystä tukevaan tuotantotapaan.

Erityistä huomiota kiinnitetään myös hankkeiden mahdollisiin negatiivisiin ja positiivisiin ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksiin. Hakemusten ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksien arvioinnista vastaa Finnfundin asiantuntija, joka luokittelee hankkeet, antaa niille vaatimuksia ja suosituksia sekä ohjeistaa hakijoita.

Finnpartnership noudattaa selkeää ohjeistusta, millaisiin hankkeisiin tukea ei myönnetä. Se löytyy täältä.

Lopullisen päätöksen tuen myöntämisestä tekee ulkoministeriö Finnpartnershipin arviota hyödyntäen. Ministeriö hyödyntää tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden lausuntoja hankkeista ennen tukipäätöksen tekoa.

Finnpartnershipin pääperiaatteena on, että liikekumppanuustuella tuettavissa hankkeissa tulee noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardeja sekä paikallista lainsäädäntöä koskien muun muassa ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia.

Hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvioinnin perustana käytetään kansainvälisten rahoittajien hyväksymiä Maailmanpankin ja IFC:n (International Financial Corporation) ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja niiden hallintaa koskevia standardeja (lisätietoa IFC Performance Standards ja World Bank Group EHS Guidelines). Hankkeelle voi olla etu, jos se soveltaa näitä korkeampia standardeja.

Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten ja -riskien huomioiminen ja hallinta on tärkeää ja yritykselle edullista jo hyvin varhaisessa vaiheessa valmisteltaessa hankkeen alustavia suunnitelmia.

Liikekumppanuustukea voi hakea ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten selvityksiin jo osana toteutettavuustutkimusta (esimerkiksi liikekumppanin toimintaan ja sijaintipaikan valintaan liittyvät ympäristö- ja yhteiskuntavastuut). Tarvittaessa hakija voi pyytää neuvoja yllä mainittujen standardien soveltamisesta hankkeisiin Finnpartnershipilta, joka hyödyntää ympäristö- ja yhteiskuntavastuukysymyksissä Finnfundin ympäristöasiantuntijoita.

Ympäristöasiantuntija luokittelee hankkeet niiden odotettavissa olevien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten perusteella. Hankkeen luonne ja vaihe vaikuttavat merkittävästi analyysin yksityiskohtaisuuteen ja tarvittaviin tietoihin. Pyrkimyksenä on varmistaa, että hankkeen toimintaan sisältyy mahdollisimman vähän kielteisiä terveydellisiä, yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia.

Ympäristöluokittelu

• A-ympäristöluokka: Hanke, jolla voi olla merkittäviä, hankkeen sijaintipaikkaa laajemmalle alueelle mahdollisesti ulottuvia kielteisiä ympäristövaikutuksia. Käytännössä tämä viittaa mm. uusiin tuotantolaitoksiin ja merkittäviin tuotantolaitosten laajennuksiin kriittisillä toimialoilla sekä hankkeisiin, jotka sijaitsevat herkillä alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä tai joilla voi olla kielteisiä vaikutuksia herkkiin alueisiin.
• B-ympäristöluokka: Hanke, jolla voi olla kohtalaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia, jotka ovat A-luokan hankkeiden vaikutuksia vähäisempiä ja jotka ovat helpommin hallittavissa kuin A-luokan hankkeissa.
• C-ympäristöluokka: Hanke, jolla ei ole potentiaalisia kielteisiä ympäristövaikutuksia tai ne ovat vähäisiä.

Hankkeiden yhteiskuntavaikutusluokituksen perustana ovat hankkeen potentiaaliset haitalliset yhteiskuntavaikutukset. Hankkeisiin, joissa on seuraavia piirteitä, kiinnitetään erityistä huomiota:

• Hanke toimii alkutuotannossa, esimerkiksi metsä- tai maataloudessa tai kaivostoiminnassa ja työllistää merkittävän määrän kouluttamatonta ja/tai väliaikaista/vuokratyövoimaa.
• Hanke kohdistuu työvoimavaltaiselle alalle (varsinkin erityistalousalueilla).
• Hankkeeseen kuuluvassa tuotannossa käytetään terveydelle vaarallisia raaka-aineita tai prosesseja.
• Hankkeen toteuttaminen voi vaatia ihmisten uudelleen asuttamista tai hanke heikentää paikallisen yhteisön elinkeinomahdollisuuksia
• Hanke on yksityistämishanke, jonka toteuttaminen voi aiheuttaa laajoja irtisanomisia tai heikentää yhteisön olemassa olevien peruspalveluiden saantia.

Lisäksi liikekumppanuustuen avulla laadittaville selvityksille (esimerkiksi hankeselvitys, liiketoimintasuunnitelma, ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi) asetetaan tiettyjä ylimääräisiä laatuvaatimuksia niiden hankkeiden osalta, joilla saattaa olla merkittäviä, kielteisiä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä ihmisoikeusasioiden konsultointi

Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukihakijoille ilmaista konsultointia (ns. vouchereita) hankkeisiin liittyvien ympäristöriskien sekä sosiaalisiin ja ihmisoikeuksiin liittyvien riskien tunnistamiseen ja ennakointiin. Konsultointia tarjotaan ensisijaisesti ja pääsääntöisesti hankkeille, joilla on esimerkiksi toimialansa tai kohdemaansa vuoksi korostunut tarve riskien tunnistamiseen ja huomioimiseen. Konsultoinnin toteuttavat Finnpartnershipin määrittämät yhteistyökonsultit.

Finnpartnershipin asiantuntijoilta sekä Finnfundin ympäristöasiantuntijoilta voi myös tarvittaessa kysyä neuvoa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun huomioimisesta yksittäisten hankkeiden osalta.

Finnpartnership toimittaa pyydettäessä yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeiden kehitysvaikutusten, ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun arviointiperusteista.

Finnpartnership pyrkii varmistamaan, että tuettavat hankkeet ovat taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristökriteerien suhteen kestävällä pohjalla.

Lähtökohtana arvioinnissa on hankkeiden toteutettavuus erityisesti niiden taloudellisen toteutettavuuden, kannattavuuden ja rahoitettavuuden kannalta. Taloudellinen kannattavuus on yksi tärkeä osa kehitysvaikutuksia. Kannattava liiketoiminta on todennäköisesti pitkäkestoista ja tuottaa lisää kehitysvaikutuksia tulevaisuudessa.

Liikekumppanuustuen tarkoitus on tukea hankkeita, joilla on realistiset mahdollisuudet kehittyä kaupallisesti kannattavaksi ja jotka

• edistävät kohdemaan kehitystä
• noudattavat kohdemaan lakeja ja vaatimuksia
• täyttävät ympäristö- ja yhteiskunnallisissa asioissa kansainvälisen tason vaatimukset.

Hakemuksessa hakijan tulee osoittaa omaavansa kokemusta sekä riittävää kaupallista osaamista hankkeen toimialalta. Hakijalla tulee lisäksi olla riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit hankesuunnitelman toteutukseen. Jos hankkeen rahoitukseen suunnitellaan käytettäväksi ulkopuolisia rahoituslähteitä, hankkeen liikeideaa voidaan lisäksi arvioida rahoittajan näkökulmasta.

Kehitysvaikutuksia arvioidaan hankkeen aikana ja sen jälkeen. Liikekumppanuustuki maksetaan takautuvasti yhdessä tai kahdessa erässä, kun tuensaaja on omarahoitteisesti suorittanut hankebudjettiin kuuluvia toimenpiteitä.

Maksupyynnön yhteydessä Finnpartnership tarkistaa hankkeen etenemisen sekä esimerkiksi hankkeelle mahdollisesti annettujen vaatimusten ja suositusten noudattamisen. Maksu suoritetaan vain, mikäli tuensaaja on noudattanut tuen ehtoja ja annettuja vaatimuksia.

Hankkeen kehitysvaikutuksista tehdään arvio jokaisen maksupyynnön yhteydessä. Hakijan tulee maksupyynnössään kertoa hankkeen edistymisestä, tuloksista ja vaikutuksista sekä tulevista askeleista. Koska tuki kohdistuu pääsääntöisesti hankkeen alkuvaiheisiin – selvitysten, tutkimusten ja kartoitusten tekemiseen – ei jokainen hanke ole vielä maksupyyntövaiheessa synnyttänyt kehitysvaikutuksia. Raportoinnin perusteella pystytään kuitenkin tunnistamaan sekä jo aikaansaadut että todennäköset tulevat kehitysvaikutukset.

Konkreettiset kehitysvaikutukset syntyvät yleensä vasta tuen erääntymisen jälkeen, kun liiketoiminta tai yhteistyö kohdemaassa on saatu kunnolla käyntiin. Jotta myös mahdolliset tuen erääntymisen jälkeiset kehitysvaikutukset saadaan mitattua, liikekumppanuustuen saajat raportoivat Finnpartnershipille hankkeiden kehitysvaikutuksista:

• Loppuraportissa maksatuspyynnön yhteydessä
• Ensimmäisessä seurantaraportissa (hankkeen erääntymistä seuraavana vuonna), sekä
• Toisessa seurantaraportissa (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuonna).

Hakijoilla on velvollisuus vastata tuen erääntymisen jälkeisinä kahtena vuotena lähetettäviin seurantakyselyihin, joiden avulla selvitetään hankkeiden aikaansaamia vaikutuksia kohdemaissa. Finnpartnership tarkistaa tuensaajien vastaukset ja koostaa niiden perusteella vuosittain kehitysvaikutuksia ja tuloksia esittelevän seurantaraportin hankkeiden tuloksista.

Voit lukea lisää Finnpartnershipin tukemista hankkeista myös menestystarinat-sivultamme.

Oivallisen perehdytyksen kehitysvaikutuksiin ja vastuulliseen liiketoimintaan saa Finnpartnershipin kuukausittaisista hakemustyöpajoista. Samalla opit arvioimaan liikekumppanuustuen ja Matchmakingin soveltuvuutta hankkeeseesi.

Know your Impact-oppaamme tarjoaa kiinnostavia ajatuksia siitä, miten kehitysvaikutuksia voi tunnistaa ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ne voivat synnyttää.

Finnpartnershipin kehitysvaikutusraportit löytyvät täältä. Lue lisää siitä, millaisia hankkeita on tuettu ja mitä tuloksia ja vaikutuksia niiden avulla on aikaansaatu.

Vastuullista ja menestyvää liiketoimintaa -mobiilioppimiskurssi on Kymppi-hankkeen ja mobiilioppimispalvelu Funzin vuonna 2020 julkaisema, erityisesti Pk-yrityksille suunnattu mobiilioppimiskokonaisuus yritysvastuun perusteista. Maksuton kurssi sisältää runsaasti käytännön vinkkejä ja työkaluja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen yritystoiminnassa.

Täällä voit tutustua menestystarinoihin ja inspiroitua aiemmin tuetuista hankkeista ympäri maailmaa.

Lue lisää vaikuttavuussijoittamisesta Sitran ja Finnfundin sivuilta.

Lue lisää YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG:t):

1. https://unric.org/fi/kestavan-kehityksen-tavoitteet/
2. https://go-goals.org/fi/
3. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
4. https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet
5. https://sustainabledevelopment.un.org/topics/sustainabledevelopmentgoals