Laatu nousuun alkutuottajien mahdollisuuksia parantaen

Alkutuottajien mahdollisuus kehittää osaamistaan on toimivan maatalouden perusta. Näin uskoo Eero Pisilä, merkittävä omistaja neljässä peruna-alan yrityksessä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa.

Pisilä on ollut vuosia mukana Tansaniassa erilaisissa ruuantuotannon kehittämishankkeissa. Alun perin Pisilä yrityksineen lähti Tansaniaan osana ulkoministeriön rahoittaa ruokaturvaan liittyvää kehitysyhteistyöhanketta. Kehitysyhteistyörahoituksen leikkausten jälkeen Pisilä päätti jatkaa työtä liiketoimintana yhdessä paikallisten viljelijöiden ja yrittäjien kanssa.

– Kokemukseni on, että kehitys lähtee liikkeelle, kun huomio siirtyy projekteista prosesseihin ja projektirahoituksesta positiiviseen kassavirtaan.

Haaste ja sen tuoma liiketoimintamahdollisuus on selvä: ruuankulutus kasvaa väestön kasvaessa ja kuivuva maa vaatii yhä säästeliäämpää ruuantuotantotapaa. Haastetta kasvattaa maataloustuotteiden suuri hävikki: kun sato kypsyy, merkittävä osa tuotteista pilaantuu, koska varastointiketju on kehittymätön.

– Ominaisuuksiltaan peruna on ylivoiminen riisiin tai pastaan verrattuna. Sen viljely kuluttaa vain murto-osan “kilpailijoidensa” tarvitsemasta vedestä ja maa-alasta ja on kuitenkin ravintoarvoltaan parempi.

Pisilä uskoo, että perunanviljelyä ja jakeluketjua kehittämällä voi paitsi ruokkia kasvavan väestön, myös nostaa pienviljelijöitä köyhyydestä.

– Jotta tuotantoekosysteemi kehittyisi, on sen kaikkien osien tuettava kokonaisuutta. Tansanialaisten maataloustuotteiden laadun nostaminen edellyttää alkutuottajien nostamista kurjuudesta.

Pisilän strategia onkin hakea tuotteille markkina, jolla niistä saa kunnon hinnan ja tuotteiden laatua on mahdollista kehittää. Näin alkutuottajan osuutta ei tarvitse puristaa minimiin.

Alkuvuodesta perustetaan kaksi yhteisyritystä

Pisilän mukaan perunantuotannossa Tansaniassa on kaksi pullonkaulaa: tuotannon tehokkuus ja laatu sekä jakeluketjun toiminta. Yritys onkin hakenut Finnpartnershipilta aiemmin liikekumppanuustukea selvittääkseen, miten asiaa voitaisiin viedä maassa eteenpäin ja alkuvuodesta 2017 Pisilä tulee vastaamaan näihin haasteisiin perustamalla kaksi yhteisyritystä paikan päälle tansanialaisten kumppanien kanssa.

Toinen yrityksistä keskittyy elintarvikejalostukseen: tuotantoon, varastointiin ja pakkaamiseen. Sen enemmistö on tansanialaisten kumppanien hallussa. Toinen, joka on suomalaisenemmistöinen, keskittyy arvoketjuun ja kaupankäyntiin ja toimii kanavana sijoittajille.

– Kevään aikana viemme Tansaniaan perunantuotannon koneketjun ja perustamme pilottifarmin. Muutaman vuoden sisällä tavoittelemme kohtuullista kannattavuutta.

Viljelijöitä autetaan kehittämään menetelmiään siten, että entisellä työpanoksellaan he saavat moninkertaisen sadon. Varastointi- ja logistiikkaketju rakennetaan niin, että satokausien vaihteluun liittyvä hukka kutistuu.

Perunan arvostusta nostetaan tuotteilla, jotka kelpaavat kaupunkien keskiluokalle. Tuotannon tehostuminen lisää sekä tuotetun ruuan määrää, että maailman köyhimpiin ihmisiin kuuluvien viljelijöiden ansaintamahdollisuuksia.

Liikekumppanuustuki helpottaa lähtöä uusille markkinoille

Pisilän mukaan uudessa ympäristössä liiketoiminnan rakentamisessa on ymmärrettävä, ettei kyse ole antamisesta ja ottamisesta, vaan antamisesta ja saamisesta.

– Kymmeniä kertoja olen nähnyt, että joku käväisee projekti-ideoineen Tansaniassa viikon-pari. Hanke loistaa hetken ja sitten häviää. Ekosysteemin ymmärtäminen vaatii aikaa ja oma paikka on haettava myös sosiaalisesta ympäristöstä, Pisilä sanoo.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on esimerkiksi osallistuttava paikallisen koulun kehittämiseen tai naapurin hautajaisten kustannuksiin. Kauppaa eivät tee yritykset, vaan ihmiset.

Alkuvaiheen selvityksiin liittyvässä prosessissa merkittävä tekijä on ollut Finnpartnershipin liikekumppanuustuki.

– Liikekumppanuustuki antaa pk-yrittäjälle mahdollisuuden viettää kohdemaassa pitempiä aikoja ja tehdä pohjatyötä liiketoiminnan käynnistämiseksi. Lisäksi tuen hakuprosessi on ymmärrettävä ja kohtuullinen.

Pisilä ei pidä yrittämistä Tansaniassa erityisen hankalana.

– Suomessa väännetään pikkuasioista. Tansaniassa voi saada pienellä panoksella aikaan valtavia tuloksia. Muun muassa puunjalostuksessa Tansaniassa on konkreettisia mahdollisuuksia suomalaisille yrittäjille.

Myös kilpailu olisi Tansaniassa tervetullutta. Pisilän yritykset ovat mukana useassa yhteistyöhankkeessa, kuten Maailmanpankin 100 miljoonan euron suuruisessa hankkeessa, jossa kehitetään Tansanian ruokaturvaa.

– Toivon, että tästä tulee katalyyttinen prosessi. Emme ole rakentamassa monopolimallia, vaan haluamme innostaa muita yrityksiä mukaan. Liikekumppanuustuki on hyvä keino madaltaa erityisesti pk-yrityksen kynnystä laajentua uusille markkinoille.

Teksti: Sini Suomalainen