Kahvintuoja hyödyntää tehokkaasti verkostoja

Laatukahveja Suomeen tuova Timbuktun Takana luottaa verkostomaiseen toimintatapaan. Tärkeitä kumppaneita Afrikassa ovat Suomessa opiskelleet afrikkalaiset.

Helsingin yliopistossa historiaa opiskellut Kimmo Laukkanen on ollut aina kiinnostunut Afrikasta. Vuonna 2003 häneltä ilmestyi Timbuktun takana -tietokirja maanosan kaupunkihistoriasta. ”Kirjahankkeen myötä syntyi ajatus omasta yrityksestä, jonka tavoitteena olisi tehdä tunnetuksi afrikkalaisia laatutuotteita Suomessa”, Laukkanen sanoo.

Liikeidean kypsyttely vei aikansa. Syksyllä 2014 Laukkanen päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja perusti yrityksen, jonka nimeksi tuli luontevasti Timbuktun Takana. Yritystoiminta lähti liikkeelle kahvin maahantuonnista, sillä Afrikan ohella Laukkanen on ollut aina kiinnostunut myös suomalaisesta kahvinjuonnin historiasta ja keräillyt siihen liittyviä esineitä. ”Timbuktun Takana haluaa lisätä Suomen ja Afrikan maiden välistä suoraa kauppaa, tehdä afrikkalaista kahvinviljelyä tunnetuksi ja edistää näin suomalaista kahvinjuontikulttuuria.”

Finnpartnershipin tuki tärkeää

Timbuktun Takana tuo nyt kahvia Keniasta, Ruandasta ja Norsunluurannikolta. Laukkasen tavoitteena on laajentaa toimintaa ja ottaa mukaan uusia ja vähemmän tunnettuja kahvintuottajamaita. Uusien kumppanien etsintään ja liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen yritykselle on myönnetty Finnpartnershipin liikekumppanuustukea. Laukkasen mielestä pienelle yritykselle Finnpartnershipin tuki on tärkeää. Harkinnassa on uusi tukihakemus, joka keskittyisi kahviturismiin liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen. ”Esimerkiksi Kenia tunnetaan safareistaan ja Mombasan rannoista, mutta maassa olisi paljon potentiaalia myös kahviin liittyvässä matkailussa.”

Laukkanen on kiinnostunut kehittämään kahvin ympärille liittyviä palveluita myös Suomessa. Sellaisia ovat esimerkiksi kahvikurssit, joissa osallistujat saavat tietoa myös kahvinviljelystä ja tuottajamaiden asioista laajemminkin.

Verkostot yrityksen keskeisin voimavara

Kimmo Laukkanen sanoo, että yrityksen toimintatapa on ollut alusta lähtien verkostomainen.
Suomessa Timbuktun Takana tekee yhteistyötä pienpaahtimoiden ja kahviloiden kanssa. Afrikassa kumppaniverkosto koostuu yrityksistä ja henkilöistä, joista monella on jo ennestään jokin linkki Suomeen. Useat heistä ovat opiskelleet Suomessa ja palanneet kotimaihinsa elinkeinoelämän eri tehtäviin.

Esimerkiksi Keniassa Laukkasen ensimmäinen kumppani oli Jyväskylässä ekonomiksi opiskellut Francis Ouko, joka toimi paikallisen Sannex-kahviyrityksen vientijohtajana. Timbuktun Takana ostaa Keniasta tulevan kahvin yleensä niin, että kukin kahvierä hankitaan tietyltä pienviljelmältä. ”Francis Oukon kaltaiset kontaktit ja verkostot ovat yrityksemme keskeisin voimavara. Ilman kumppanuuksia ja osaamisten yhdistämistä tämä yritys olisi koskaan syntynyt.” Verkostojen luomista Afrikassa helpottaa se, että Laukkanen on asunut itse pitkään eri puolilla mannerta. Hän on työskennellyt Suomen ulkoministeriössä vuodesta 1991 lähtien ja toiminut diplomaattina muun maussa Nigeriassa, Tansaniassa ja Keniassa.

Yhä useampi haluaa kuppiin laatukahvia

Timbuktun Takana on saanut kahveistaan hyvää palautetta suoraan kuluttajilta. Sen sijaan uusien yritysasiakkaiden saaminen on ollut pienelle yritykselle yllättävänkin haasteellista, Laukkanen sanoo. ”Pienen toimijan on aina vaikeampaa todistaa, että se on uskottava kumppani. Ja yritysten välisessä kaupassa hinta on aina loppupeleissä se kaikkein määräävin tekijä.” Laukkasen mukaan Timbuktun Takana ei edes yritä kilpailla edullisten kahvien segmentissä, vaan yritys keskittyy laadukkaisiin ja vastuullisesti tuotettuihin kahveihin. Vain muutama prosentti suomalaisista ostaa kalliimpia kahvilaatuja.

Laukkanen uskoo kuitenkin, että kahvinjuontikulttuuri on muuttumassa. ”Uusi suomalainen kahvisukupolvi toivoo kahviltaan enemmän yksilöllisyyttä, pavuille omaa tarinaa ja koko kahvibisnekselle nykyistä enemmän vastuullisuutta ja eettisyyttä. Haluan olla osaltani vahvistamassa tätä trendiä.”