Digiloikka on Afrikassa mahdollinen myös äitiysterveydessä

Suomalaisyrityksen kehittämä digitaalinen neuvolapalvelu nostaisi äitiysterveyden Afrikassa uudelle tasolle. Uuden ratkaisun läpimurto vaatii Somaliassa kärsivällisyyttä.

Somaliassa lapsi- ja äitiyskuolleisuus ovat korkeimpia maailmassa. Pienetkin parannukset äitiysterveyttä edistäviin palveluihin voisivat tuoda tilanteeseen ison muutoksen. Näistä lähtökohdista Suomen Kotilääkäripalvelu Oy lähti vuosikymmen sitten kehittämään Somaliaan kuuluvassa Somalimaassa äitiysterveyden digitaalisia palveluja.

”Digitaalisella sovelluksella voidaan korvata käsin kirjoitetut rekisterit kaikilla terveydenhuollon tasoilla, mikä parantaisi oleellisesti tiedonkeruuta ja prosessien hallintaa”, Suomen Kotilääkäripalvelujen toimitusjohtaja Jani Korpela sanoo.

Paikallisiin oloihin räätälöity palvelu

Yhteys Somaliaan syntyi vuosikymmen sitten, kun Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM pyysi suomalaisyrityksen mukaan hankkeeseen, johon sisältyi raskaudenaikaisen tiedon keräämistä tätä varten kehitettävän digitaalisen alustan pohjalta.

Korpelan mukaan heti hankkeen alussa kävi selväksi, että digitaalinen sovellus oli suunniteltava terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Harvalla äidillä on älypuhelinta, eikä sovelluksen käyttäminen olisi mahdollista kylissä heikkojen mobiiliyhteyksien vuoksi. Lisäksi valtaosa naisista on Somaliassa lukutaidottomia. ”Sovelluksesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, jotta sitä on helppo käyttää ja se toimii myös heikkojen yhteyksien kautta”, Korpela kertoo.

Nuonea-nimen saaneen sovelluksen avulla seurataan, tallennetaan ja analysoidaan odottavien äitien terveystietoja. Tässä käytetään Norjassa kehitettyä ja avoimeen lähdekoodiin perustuvaa DHIS2-ohjelmistoalustaa, jota YK suosittelee yksilötason ja väestötason aggregoidun datan keräämiseen terveydenhuollossa. ”Digitaalinen sovellus on kuitenkin vain pieni osa hankkeesta. Ainakin 80 prosenttia siitä on terveydenhoidon henkilökunnan johtamista, ymmärryksen lisäämistä ja prosessien kehittämistä.”

Finnpartnershipin tuki kannustaa jatkamaan

IOM:n hanke päättyi vuonna 2019, mutta Somalimaan terveys- ja kehitysministeriö pyysi Korpelan tiimiä jatkamaan hanketta. Seuraavassa vaiheessa valittiin neljä klinikkaa, joissa hoitohenkilökunta käytti Nuonea-sovellusta tietojen kirjaamiseen käsin kirjoitettujen dokumenttien sijaan.

Pilottihankkeen toteuttamiseen Suomen Kotilääkäripalvelu sai Finnpartnershipin tukea. Korpelan mukaan molempien kokeilujen tulokset ovat olleet kannustavia, ja keskusteluja avustusjärjestöjen kanssa on jatkettu. ”Olemme nyt hakeneet pari vuotta tahoa, jonka rahoituksen turvin palvelu voitaisiin ottaa laajasti käyttöön Somalimaassa. Uskon, että olemme kohta siinä pisteessä, että saamme hankkeen liikkeelle.”

Korpela sanoo, että ilman Finnpartnershipin ja ulkoministeriön tukea yritys olisi luovuttanut Somaliassa jo kauan sitten. ”Onneksi on riittänyt uskoa, että tällainen asia on oikeasti mahdollista viedä käytäntöön. Myös Finnpartnershipin taloudellinen tuki on ollut tärkeää. Vieläkin tärkeämpiä ovat olleet Suomen valtion tuen tuoma uskottavuus hankkeelle ja ulkoministeriön arvovaltapalvelu. Ne ovat avanneet ovia keskusteluille esimerkiksi Maailmanpankissa ja YK:ssa.”

Suuri tarve palvelulle motivoi jatkamaan

Jani Korpelalle toiminta Somaliassa on opettanut runsaasti kärsivällisyyttä, sillä asioiden eteneminen paikallisessa hallinnossa ja rahoituskuvioiden järjestyminen vievät aikaa. Suuri tarve äitiysterveyden kehittämiseen motivoi jatkamaan.

Somaliassa äitien ja lasten terveystietoja kirjataan kynällä äitien mukana kulkeviin vihkoihin ja klinikoiden tilastoihin. Usein dokumentaatio painoista, pituuksista ja verenpaineista puuttuu kuitenkin kokonaan tai puutteellisen koulutuksen saanut henkilökunta kirjaa ne väärin. ”Ylipäätään äidit käyvät harvoin neuvolassa. Jotkut käyvät kerran, suurin osa ei ollenkaan. Siksi tarve äitiysterveyttä parantavalle palvelulle on ääretön. Hankkeen rahoituksen tulisi kuitenkin tulla joltakin avunantajalta, sillä Somalimaan hallitukselta puuttuvat siihen resurssit.”

Digiloikka mahdollista muussakin terveydenhuollossa

Somalian ohella Suomen Kotilääkäripalvelu on testannut äitiysterveyden digitaalista palvelua Keniassa ja Namibiassa. Myös näiden hankkeiden toteuttamiseen yritys sai Finnpartnershipin tukea.

Korpelan mukaan Kenian länsiosassa Kisiissä toteutettu pilottihanke onnistui erinomaisesti. Kyseisen osavaltion terveysviranomaisilla ei ollut kuitenkaan rahaa ottaa palvelua laajempaan käyttöön. ”Tähän olisi tarvittu ulkopuolista rahoitusta”, Korpela sanoo.

Digitaalista palvelua kokeiltiin käytännössä myös Namibiassa. Siellä hankkeen läpivientiä haittasi samaan aikaan iskenyt koronapandemia, eikä suomalaisyrityksellä ole tarkoitus jatkaa maassa. ”Olemme päättäneet keskittyä Somaliaan. Tarve ja hätä äitiysterveyden parantamiseen on siellä niin valtava. En ole tavannut vielä ketään, joka ei kannattaisi Nuonea-palvelun laajaa käyttöönottoa.”

Monessa Afrikan maassa iso osa rahaliikenteestä on siirtynyt matkapuhelinsovelluksiin. Korpela arvioi, että vastaavat digiloikat ovat mahdollisia myös terveydenhuollossa. ”Uskon, että äitiysterveyden edistämisen ohella Nuonean kaltaisille digitaalisille palveluille löytyisi myös muita käyttökohteita.”

Kuvat: Suomen Kotilääkäripalvelu