Finnpartnershipin tuella toteutetaan myös kiertotaloushankkeita!

Kiertotaloudesta puhutaan tällä hetkellä ympäri maailmaa ja se luo yrityksille paitsi uutta liiketoimintaa, myös uusia kasvumahdollisuuksia. Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Sitran tekemän selvityksen mukaan kiertotalouden arvo Suomen taloudelle on n. 1,5–2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä (Sitra 2016).

Perinteisessä lineaarisessa ”ota, valmista, hävitä” -talousmallissa tuotteet on totuttu heittämään pois käytön jälkeen. Uusiutumattomien luonnonvarojen rajallisuus on kuitenkin vähitellen muuttamassa tätä ajatusmallia ja ollaan siirtymässä suljettuihin prosesseihin, joissa materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niitä kierrätetään, ja niistä valmistetaan uusia tuotteita yhä uudelleen. Kiertotalous on talousmalli, jossa tuotteen ja materiaalin arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman korkeana mahdollisimman pitkään.

Kiertotaloudessa arvoa tuotetaan yhä enemmän aineettomasti ja kulutus perustuu omistamisen ohella vahvasti palveluiden käyttämiseen, kuten jakamiseen ja vuokraamiseen. Samalla kiertotalous tuo mukanaan mahdollisuuden laajentaa omaa tarjontaa uusilla tavoilla. Lisäksi se tarjoaa taloudellista kehitystä luonnonvarojen nykyisissä rajoissa niin, että uusien innovaatioiden avulla voidaan saada ”vähemmällä enemmän”.

Kiertotalouteen siirtymisen keskiössä on muokata koko tuotanto- ja palvelutapa suljettujen kiertojen mukaiseksi. Tällöin tuotteeseen sitoutunut arvo, jota on kerrytetty siihen kerroksittain raaka-aineiden louhimisen, materiaalien jalostamisen, komponenttien valmistamisen, tuotteen kokoamisen ja brändin kehittämisen myötä, saadaan säilymään mahdollisimman pitkään. Kiertojen luominen mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja ja luo yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia kiertotalouden hyödyntämiseksi.

Kiertotalouden liiketoimintamallit ovat:

• Tuotteen elinkaaren pidentäminen
• Tuote palveluna
• Jakamisalustat
• Uusiutuvuus
• Resurssitehokkuus ja kierrätys

Resurssitehokkuudessa ja kierrätyksessä kaikki hyödyntämättä jääneet materiaalit kierrätetään raaka-aineiksi, jotka voidaan erottelun ja käsittelyn jälkeen hyödyntää samanlaisen tai aivan toisenlaisen tuotteen valmistukseen. Yksi esimerkki tällaisesta hankkeesta on Finnpartnershipin tukema Pure Waste Textilesin hanke, joka tekee tekstiilijätteestä bisnestä Intiassa.

Pure Waste Textiles tekee uutta kangasta teollisuuden leikkuu- ja lankajätteistä, eli käytetyt raaka-aineet ovat sataprosenttisesti kierrätettyjä. Jäte lajitellaan värin ja laadun mukaan, minkä jälkeen se rouhitaan, avataan kuiduksi ja kehrätään uudeksi langaksi, josta se edelleen neulotaan tai kudotaan kankaaksi. Kankaiden valmistuksessa ei tarvita yhtään uutta raaka-ainetta eikä värjäysaineita, mikä vähentää merkittävästi veden ja kemikaalien kulutusta. Normaaliin t-paitaan verrattuna Pure Wasten t-paidan valmistuksessa säästetään 2 700 litraa vettä.

Lue lisää hankkeesta täältä.

Kuva: Pure Waste Textiles. Kuvassa tehtaanjohtaja Mr. Venkata. 

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluvan Vastuullista kuluttamista –tavoitteen pyrkimyksenä on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Tavoitteena on panna täytäntöön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskeva kymmenvuotinen ohjelmakehys kaikissa maissa sekä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. Pyrkimyksenä on myös puolittaa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä sekä mm. varmistaa ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja jätteiden käsittely niiden koko elinkaaren ajan sovittujen kansainvälisten toimintakehysten mukaisesti.

Lisää kestävän kehityksen tavoitteista voit lukea täältä.