Kaupallinen yhteistyö on yhä keskeisempi osa eurooppalaista kehitysyhteistyötä
Kehitystavoitteita palvelevan kaupallisen yhteistyön edistäminen on noussut yhä vahvemmaksi osaksi eurooppalaista kehitysyhteistyötä. Yhdessä Eurooppa on kehityksen kumppanina jättiläinen, mutta erillään joukko tähdenlentoja, jotka hetken loistettuaan saattavat sammua. Vaikka Global Gatewayn ja Team Europen kaltaiset käsitteet voivat tuntua vaikeilta, olennaisinta on niiden ilmentämä ajatuksen muutos ihmisten tasolla: kehityksen ja kaupallisen yhteistyön nähdään yhä selvemmin tukevan toisiaan.
Vielä kymmenisen vuotta sitten kehitysyhteistyön ja kaupallisen toiminnan yhdistäminen näytti jokseenkin pakotetulta. Myös Finnpartnershipin linjaus poukkoili kaupallisten ja kehitysyhteistyön tavoitteiden ristivedossa. Kauppa ja kehitys nähtiin liki vastakkaisina päämäärinä. Sama ajattelu oli yleistä laajemminkin Euroopassa, jossa kauppaa ja kehitystä yhdistäviä ohjelmia syntyi ja päättyi vaihtelevin tuloksin.
Suomessa jaksoimme kuitenkin kehittää eteenpäin tällaista instrumenttia ja hyvä niin. Nyt Euroopassa nähdään suomalainen malli mielenkiintoisena, ja asiantuntijoitamme pyydetään mukaan kauppaa ja kehitystä yhdistäviin ohjaus- ja johtoryhmiin niin Suomessa kuin EU:n tasolla. Ratkaisevaa on, että malli toimii käytännössä: se täyttää kehitysyhteistyövarojen käytölle asetetut kriteerit sekä tavoitteet ja on samalla kaupallisille toimijoille aidosti hyödyllinen väylä kansainväliseen yhteistyöhön.
Eurooppalainen yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille
Global Gateway -strategian myötä jokainen Finnpartnershipin tukema suomalaisyrityksen hanke kytkeytyy osaksi eurooppalaisia kehityksen ja kaupan tavoitteita. Eurooppalainen yhteistyö tuo yrityksille myös mahdollisuuksia hankkeiden jatkorahoitukseen.
Hyvä esimerkki tästä on Kongon demokraattinen tasavalta, jossa kaivosteollisuuden kestävää kasvua tuetaan yhteiseurooppalaisen OP-VET-hankeen kautta. Hanke tähtää ammattikoulutusjärjestelmien kehittämiseen Afrikassa, ja toimin itse sen Advisory Boardin jäsenenä. Kun paikallista ammattikoulutusta vahvistetaan yhteiseurooppalaisin voimin, tuetaan alueen kaivosteollisuuden työvoimatarpeita. Hyödyt ulottuvat paikallista tasoa laajemmalle, kun ostajat voivat saada tarvitsemiaan raaka-aineita ja tuotteita kestävämmin, vastuullisemmin ja jouhevammin. Tilaa tulee myös eurooppalaiselle teknologialle ja ennen kaikkea yhteistyön kautta ammattitaidon hankkineet nuoret työllistyvät, mikä puolestaan pumppaa voimaa paikalliseen elinkeinoelämään. Toiminta ei tähdenlennon tavoin häviä eurooppalaisen tukirahan loputtua, vaan jatkaa tukevasti kaupallisella pohjalla.
Erityisen tärkeässä asemassa kaupan ja kehityksen yhdistäminen on nyt Ukrainan kohdalla. Pienestä koostaan huolimatta Finnpartnership on merkittävä tekijä Suomen Ukraina-yhteistyössä. Tällä hetkellä tukirahan avulla on käynnissä yli 70 suomalaisyritysten hanketta. Kun tähän lisätään muut suomalaiset sekä koko Euroopan yksityissektorin hankkeet, puhutaan merkittävästä Ukrainan sisäisestä yksityissektorin liikehdinnästä ja kasvusta kohti Eurooppaa. Finnpartnership tukee myös jo useampaa suomalaista yritystä, joiden liiketoiminta keskittyy nimenomaan ukrainalaisten yritysten luotsaamiseen EU:n säädöspohjan piiriin.
Tällä hetkellä käynnissä on noin 300 Finnpartnershipin tukemaa suomalaisyritysten hanketta eri puolilla maailmaa. Kannetaan kaikki ylpeinä niin Suomen kuin myös EU:n lippua! Sen alla olemme osa suurempaa kokonaisuutta ja tekemisellämme on laajempi vaikutus, merkitys ja tuki.
Jaa sosiaalisessa mediassa
