Avustustaloudesta kestävään kansainväliseen liiketoimintaan: Birgit Nevalan haastattelu

Birgit Nevalan ura kuvastaa kehitysyhteistyön muutosta perinteisistä avustusmalleista kohti kumppanuuksia, joissa yhdistyy kehitystavoitteet sekä kestävä liiketoiminta. CIO Views -lehdessä julkaistussa haastattelussa hän avaa uransa vaiheita ja kertoo, miten Finnpartnership yhdistää kehitystavoitteet kaupallisiin mahdollisuuksiin.

Kansainvälinen kehitysyhteistyö on muutoksessa. Siinä missä kehityshankkeet aiemmin perustuivat pitkälti perinteiseen avustusajatteluun ja liiketoiminta nähtiin selkeästi erillisenä toimintana, nykyisin tunnistetaan yhä selvemmin, että kestävän kehityksen edistäminen edellyttää myös vahvaa yksityistä sektoria ja kannattavaa liiketoimintaa.

Tämän ajattelutavan puolestapuhuja on Finnpartnershipin ohjelmajohtaja Birgit Nevala. Ulkoministeriön rahoittamaa ja Finnfundin hallinnoimaa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaa johtava Nevala on urallaan pyrkinyt kaventamaan kuilua, joka on pitkään erottanut kansainvälisen kehityksen tavoitteet ja yritysten kasvupyrkimykset toisistaan. Finnpartnershipissa hän edistää käytännönläheistä toimintamallia, jossa yksityisen sektorin osaaminen ja virallinen kehitysapu (ODA) yhdistyvät tukemaan sekä kestävää kehitystä että taloudellista kasvua.

Uteliaisuus muihin kulttuureihin kimmokkeena kansainväliselle uralle

Birgitin kiinnostus tasa-arvoon ja kansainvälisiin kysymyksiin sai alkunsa jo hänen lapsuudessaan. Birgit syntyi Kauhajoella, pienessä kaupungissa, jossa kulttuurinen monimuotoisuus oli 1980-luvulla vähäistä, ja hän kiinnostui syvästi kaikesta, mitä maailmalla tapahtui. Tämä kiinnostus vahvistui vuonna 1990, kun hän lukiolaisena piti puheen kerätäkseen varoja UNICEFille. Jälkikäteen hän näkee puheensa ensimmäisenä kimmokkeena ryhtyä työskentelemään kehittyvien maiden ja kansainvälisen kehitysyhteistyön parissa.

Halu elää muiden kulttuurien keskellä sai hänet osallistumaan vuoden mittaiseen vaihto-ohjelmaan Ohion osavaltiossa Benjamin Logan High Schoolissa. Asuessaan kahden englanninopettajan luona – joista toinen opetti yläasteella ja toinen lukiossa – Birgit oppi englannin kielen sujuvasti ja pääsi matkustamaan 27 Yhdysvaltojen osavaltiossa. Kokemus antoi hänelle kaksi taitoa, jotka tulisivat seuraamaan häntä koko elämänsä ajan: kulttuurinen sopeutumiskyky ja sujuva kielitaito, josta tuli hänen kansainvälisen uransa perusta.

Akateemisesta tiedosta käytännön työhön

Birgit opiskeli Aasian ja Afrikan tutkimusta Helsingin yliopistossa. Maisteriohjelma kehitti hänen analyyttisiä ja kulttuurienvälisiä taitoja samalla kun hän työskenteli matkailu- ja ravintola-alalla rahoittaakseen opintonsa. Valmistuttuaan hän joutui valitsemaan jatkaisiko vakaammalla matkailu- ja ravintola-alalla vaiko kansainvälisen kehitysyhteistyön epävarmalla työmarkkinalla.

Valittuaan kehitysyhteistyön hän kehitti järjestelmällisesti osaamistaan käytännön projektinhallinnasta, avustushakemusten laatimisesta ja raportoinnista. ”Projektinhallinnan käytäntöjen oppiminen muutti puhtaasti teoreettisen akateemisen tietoni kaupallisesti houkuttelevaksi voimavaraksi”, Birgit toteaa.

Seuraavat 12 vuotta hän työskenteli U-landshjälp från Folk till Folk i Finland (UFF) -järjestössä keskittyen kansainvälisiin ammatillisen koulutuksen ja opettajankoulutuksen hankkeisiin. ”Koulutusprojektien johtaminen eri maissa loi perustan tietämykselleni eurooppalaisesta projektinhallinnasta ja yhteistyöstä julkisen sektorin sekä monikansallisten sidosryhmien kanssa”, Birgit kertoo.

Mosambikin käännekohta: kohti uudenlaista kehitysyhteistyötä

Vuonna 2010 tehty projektisuunnittelumatka syrjäiseen Mosambikiin muutti Birgitin maailmankuvaa ratkaisevasti. Huolimatta paikallisen väestön korkeasta lukutaidottomuudesta yhteisön jäsenet käyttivät sujuvasti monimutkaisia kehitysyhteistyön termejä. ”Kun keskustelin paikallisten kanssa, he käyttivät puheessaan selkeästi avustusprojektien sanastoa: sidosryhmät, edunsaajat, välilliset edunsaajat ja niin edelleen”, Birgit kertoo. ”Voi luoja, ajattelin, tämä ei ole sitä, mitä avun pitäisi pyrkiä luomaan.”

Kokemus osoitti perinteisten avustusmallien puutteen. Tarkoituksenaan edistää omavaraisuutta, aivan kuten Suomen omassa historiallisessa kehityksessä, perinteiset avustusohjelmat uhkasivat luoda itsestään jatkuvan avustustalouden, joka oli eristetty todellisesta markkinataloudesta. ”Globaalissa etelässä näin omin silmin, kuinka valtava ero oli avustustalouden ja minkä tahansa muun hyvin toimivan talouden välillä”, hän selittää. ”Tarvitsemme avustustoiminnan ohella myös aitoa liiketoimintaa.”

Ymmärtäessään, että kestävä kehitys edellyttää elinvoimaisia paikallisia yrityksiä, Birgit suuntasi katseensa liiketalouteen. Hän perehtyi kirjanpitoon, investointien arviointiin ja suunnitteluun sekä makrotalouteen. ”Minulle liiketoimintaan keskittyminen tarkoitti sellaisten asioiden opiskelemista, joista en aiemmin ollut pitänyt”, hän toteaa. Tämä siirtymä valmisti häntä seuraavaan uravaihdokseen ja aloittamiseen Finnpartnershipissa, jossa hän pystyi yhdistämään kehitysyhteistyön ja liiketalouden osaamisensa. ”Olin todella iloinen päästessäni Finnpartnershipiin hieman alle nelikymppisenä, sillä se oli todella lähellä unelma-ammattiani”, Birgit toteaa.

Vastatuulessa eteenpäin: uran alku ja institutionaalinen vastustus

Birgitin uran kehitykseen vaikuttivat myös vastatuulet uran alkuvaiheessa. Nuorena, vastavalmistuneena asiantuntijana vakiintuneessa toimialassa liikkuminen osoittautui vaikeaksi. Kun hän ja joukko nuoria kollegoita suunnittelivat projektia yhdistyksessä, johon he kuuluivat, organisaation vanhemmat ammattilaiset pyrkivät aktiivisesti estämään heidän rahoituspyrkimyksensä, jopa esittämällä suoraa henkilökohtaista kritiikkiä.

Perääntymisen sijaan Birgit ja hänen kollegansa jatkoivat sinnikkäästi. He saivat hankkeelleen viisinkertaisen rahoituksen alkuperäiseen hakemukseensa verrattuna, mikä tuki samalla itsenäisten työurien aloitusta. Kokemus opetti Birgitille, kuinka tärkeää on olla sinnikäs, pysyä uskollisena omalle visiolleen ja avata aktiivisesti ovia seuraaville sukupolville sulkemisen sijaan.

Kahden maailman yhdistäminen Finnpartnershipissa

Birgit aloitti Finnpartnershipissa vuonna 2013 vastaten ohjelman markkinoinnista ja matchmaking-kumppanuuspalvelusta. Hänestä tuli ohjelmajohtaja vuonna 2017. Vuonna 2012, ennen Birgitin aloittamista, yritysten kiinnostus ohjelmaa kohtaan oli laskenut historiallisen alhaiselle tasolle. Birgit hyödynsi antropologista taustaansa kuilun kaventamiseksi. ”Ohjelma puhui kieltä, jota suomalaiset yritykset eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet”, Birgit kertoo. ”Yritysmaailman ja virallisen kehitysyhteistyön maailmat olivat täysin erillään toisistaan, ja tavoitteenani oli rakentaa silta tämän kuilun yli.”

Hänen johdollaan Finnpartnership teki monimutkaisista sääntely- ja kehitysvaikutusvaatimuksista yrityksille ymmärrettäviä ja liiketoimintaa tukevia. ”Toimimme siltana hallituksen kehitystavoitteiden ja yksityisen sektorin osaamisen välillä”, hän selittää. Nykyään Finnpartnership hallinnoi keskeisiä välineitä, joilla pyritään vähentämään yrityksille syntyviä riskejä, kun ne tähtäävät kehittyville markkinoille:

• Liikekumppanuustuki on taloudellinen avustus, jota suomalaiset yritykset voivat käyttää hankekustannusten kattamiseen. ”Tukirahaa voi hyödyntää muun muassa hankeselvityksen ja liiketoimintasuunnitelman tekoon sekä ympäristövaikutusten arviointiin, kun yritys suunnittelee pitkäaikaisen liiketoiminnan, kuten tytär- tai yhteisyrityksen perustamista kehittyvillä markkinoilla”, Birgit kertoo.
• B2B Matchmaking -palvelu yhdistää suomalaiset yritykset kehittyvillä markkinoilla toimiviin yrityksiin.
• Innovaatiorahoitus linkittyy tutkimus- ja kehityshankkeisiin. ”Innovaatiorahoituksemme edellyttää, että suomalaiset yritykset tekevät innovaatioyhteistyötä suoraan paikallisten organisaatioiden kanssa kohdemarkkinoilla”, Birgit toteaa. ”Tämä varmistaa sen, että kaupalliset ratkaisut on mukautettu paikallisiin toimintaympäristöihin.”
• Tukitoimintohankkeiden kautta myös suomalaiset oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt voivat saada tukirahaa, joka on liitoksissa yritysten toteuttamiin liikekumppanuustukihankkeisiin.

Birgitin työ Finnpartnershipissa varmisti hänelle paikan yhteiseurooppalaisen Opportunity-Driven Skills and VET in Africa -ohjelman Advisory Boardissa. Hän korostaa kuitenkin, että todellinen kehityksen edistäminen tapahtuu kokoushuoneiden ulkopuolella. ”Poliittiset tavoitteet ja diaesitykset eivät muuta talouksia”, Birgit toteaa. ”Kestävä kehitys riippuu sekä eurooppalaisista että paikallisista yksityisen sektorin toimijoista sekä kansalaisjärjestöistä, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä ja rakentamaan pitkäjänteistä kaupallista toimintaa paikan päällä.”

Käytännönläheistä johtajuutta

Ohjelmajohtajana Birgit tasapainottelee kahden tavoitteen välillä: hänen on huolehdittava siitä, että julkinen rahoitus tuottaa aitoa arvoa yrityksille, samalla kun toiminnan tulee täyttää kehitysyhteistyölle asetetut tiukat kriteerit. ”Kun yritysten hankkeista puuttuvat vaaditut kehitysvaikutukset tai kun hyvään tähtäävät rahoitusvälineet eivät onnistu herättämään kaupallista kiinnostusta, minun tehtäväni on auttaa molempia osapuolia ymmärtämään näiden vaatimusten ja tavoitteiden reunaehdot”, Birgit sanoo.

Finnpartnershipissa hän tukee aktiivisesti nuorempia työntekijöitä. ”Olen henkilökohtaisesti ylpeä, kun joku aloittaa uransa ohjelmassa ja etenee myöhemmin johtotehtäviin”, hän selittää. ”Haluan nähdä ohjelmamme menestyvän yhdessä nuorten kykyjen kanssa sen sijaan, että olisin esteenä kenenkään urakehitykselle.”

Tasapainottaakseen työn tuomia vaatimuksia Birgit lataa akkujaan kesämökillään. ”Perinteisen mökkielämän vaatimaton ilmapiiri tarjoaa täydellisen irrottautumisen työelämän vaatimuksista”, Birgit toteaa. ”Se antaa minulle mahdollisuuden irrottautua aikatauluista ja levätä.”

Kohti kestävää muutosta kumppanuuksien kautta

Kokemukset akateemisesta työstä, kehitysjärjestöistä ja julkisesta rahoituksesta ovat tuoneet Birgit Nevalalle laaja-alaista asiantuntemusta kansainvälisestä yhteistyöstä. Hänen urapolkunsa osoittaa, että omista arvoista kiinni pitäminen kannattaa, vaikka ne haastaisivat vallitsevia ajattelutapoja.

Yhdistämällä kehitystavoitteet liiketoiminnan realiteetteihin Birgit Nevala on uransa aikana haastanut käsitystä, että kehitysyhteistyö ja liiketoiminta kuuluisivat eri maailmoihin. Globaalin kehityksen edetessä Birgitin viesti on edelleen selkeä: kestävää vaikutusta ei luoda pelkästään lyhytaikaisilla toimilla, vaan kumppanuuksilla, jotka luovat työpaikkoja, vahvistavat paikallista taloutta ja antavat ihmisille mahdollisuuden muokata omaa tulevaisuuttaan.

Artikkeli on julkaistu alun perin CIO Views -lehdessä ja on luettavissa myös verkossa.