Vastuullisesti toteutettua sopimusvalmistusta

Iglumi Oy tarjoaa tekstiilituotteita myyville yrityksille sopimusvalmistusta, jossa tuotteet tehdään vastuullisesti Indonesiassa. Suurin haaste on saada ostajat miettimään muutakin kuin hintaa.

Suomalaisissa kaupoissa myytävistä tekstiilituotteista ani harva on valmistettu enää kotimaassa, vaan ne teetetään sopimusvalmistajilla halvempien tuotantokustannusten maissa.

Design-tuotemarkkinoilla pitkään vaikuttaneen Penni Parviaisen Iglumi Oy tarjoaa suomalaisille yrityksille Indonesiassa tuotteiden valmistusta, jossa kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia ja otetaan muutenkin huomioon vastuullisen toiminnan periaatteet. Parviainen kertoo, että yhteys Indonesiaan syntyi sattumalta. Pari vuotta sitten design-tuotekauppansa Helsingissä myynyt konkari ei halunnut jäädä eläkkeelle, vaan hän lähti kehittämään uutta liikeideaa.

Yhteistyökumppaniksi tuli Suomessa opiskellut ja taiteen tohtoriksi väitellyt Adhi Nugraha, jonka suunnittelemia laukkuja Parviainen oli myynyt liikkeessään. Nugraha oli perustanut Indonesiaan Navetta Creatives -yrityksen, jonka valmistamille tuotteille lähdettiin hakemaan asiakkaita. ”Tuotteiden valmistukseen oli kuitenkin saatava ensin koulutettua työvoimaa,” Parviainen sanoo.

Finnpartnershipin tuki mahdollisti koulutuksen

Parviainen tiesi Finnpartnershipin liikekumppanuustuesta, jota Iglumi Oy haki kumppaniyrityksen työntekijöiden koulutukseen Indonesiassa. ”Pari kuukautta kestäneen kurssin vetäminen ei olisi ollut mahdollista ilman Finnpartnershipin taloudellista tukea”, Parviainen sanoo.

Tekstiilitöiden valmistus tapahtuu Lembangissa, joka on pieni kaupunki Jaavan saarella lähellä Bandungia. Työpaikat ovat paikkakunnalla kiven alla, joten kiinnostus uutta yritystä kohtaan oli suurta. ”Hakijoita kurssille oli valtavasti. Suurin haaste olikin valita koulutukseen oikeat ihmiset.” Parviaisen mukaan valintaan vaikutti myös hakijan perhetausta. ”Halusimme mukaan nuoria, joiden perheille työstä maksettu palkka merkitsee erityisen paljon. Rahasta ei ole iloa vain työntekijälle, vaan käytännössä se tuo hyvinvointia koko suvulle.”

Parviaisen mukaan Navetta Creatives maksaa työntekijöilleen palkkaa, joka on noin kymmenen prosenttia tavanomaista palkkatasoa korkeampi. Yritys on järjestänyt myös terveydenhoidon henkilöstölleen, mikä on Indonesiassa harvinaista. ”Kantava periaate on, että työntekijöiden asiat hoidetaan mallikkaasti ja Indonesiaan viedään hyviä suomalaisia työelämän käytäntöjä”, Parviainen huomauttaa.

Tuotteiden kysyntä kasvaa kohisten

Vuonna 2016 toteutettuun ensimmäiseen koulutukseen osallistui 16 paikallista nuorta, valtaosa nuoria naisia. He opiskelivat esimerkiksi laukkujen ja mattojen tekemistä suomalaisen artenomin Päivi Punamäen johdolla. ”Kaikki kurssille osallistuneet saivat työpaikan ja he ovat jääneet Navetta Creativesin palvelukseen.”

Suomesta Navetta Creatives ei ole saanut vielä tilauksia, mutta vienti muun muassa Yhdysvaltoihin on lähtenyt liikkeelle. ”Ilman koulutettuja työntekijöitä tilauksia ei olisi voitu ottaa vastaan, joten kurssi järjestettiin todella otolliseen aikaan. ”Navetta Creativesin tuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti, joten yritys on päättänyt lisätä työntekijöidensä määrää. Vuonna 2018 järjestetään uusi kurssi, johon valitaan 15–20 koulutettavaa. ”Myös tämän kurssin järjestämiseen haemme Finnpartnershipin tukea.”

Alihankkijan tausta kannattaa tarkistaa

Suomessa Parviainen on ollut yhteydessä useisiin tekstiilituotteita myyviin yrityksiin ja heittänyt omien sanojensa mukaan ”verkkoja vesille”. Hänestä suurin haaste on ostajien lyhytnäköinen lähestymistapa, jossa tuotteen hinta ajaa kaiken edelle. ”Tuotteita saatetaan tilata vaikkapa messuilta satunnaisesti saatujen kontaktien kautta. Valmistajien taustoja ei sen sijaan vaivauduta tarkistamaan.”

Viime vuosina esimerkiksi vaatteita valmistavat kansainväliset ketjut ovat joutuneet tarkistamaan toimintatapojaan, kun alihankkijoiden tuotantolaitoksista on löytynyt epäkohtia työoloissa ja lapsityövoiman käytössä.

Parviaisen mielestä yritys ottaa melkoisen riskin, ellei se tarkista alihankkijoidensa taustoja. ”Etenkin kuluttajamarkkinoilla toimivalle yritykselle maineen menettäminen voi olla jopa kohtalokasta. Tätä kannattaisi myös suomalaisten yritysten miettiä, kun ne tilaavat tuotteita kehitysmaista. Asennemuutosta tarvitaan.”