Suomalaisyritysten tukena Ukrainassa hyökkäyssodan alusta lähtien

10.09.2026

Kun aloitin Finnpartnershipillä alkuvuodesta 2023, ohjelma oli muutamaa kuukautta sitä ennen vastaanottanut ensimmäisen Ukrainaan suuntautuneen hakemuksen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kun sitten vuoden lopussa minulle tarjottiin mahdollisuutta ottaa vastuu ohjelman Ukraina-toiminnoista, en vielä silloin olisi arvannut, että Ukrainasta tulisi seuraavina vuosina suosituin kohdemaa suomalaisyritysten hankkeille ja monista paikallisista toimijoista merkittäviä yhteistyökumppaneita Finnpartnershipille.

Nyt syyskuuhun 2026 mennessä liikekumppanuustukea on myönnetty yli 80 hankkeelle Ukrainaan, yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa. Se vastaa noin kolmasosaa kaikesta vuosina 2022–2026 myönnetystä tukirahasta. Hyvin monet yritykset ovatkin todenneet, että tarjoamallamme tukirahalla on ollut ratkaiseva merkitys riskin jakajana ja päätöksessä lähteä Ukrainaan.

Iso kiitos tästä kuuluu ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolle ja ulkoministeriölle. Ilman myönnettyä lisärahoitusta näin laaja suomalaisyritysten tukeminen ei olisi ollut mahdollista. Vaikka Ukrainan hankkeiden tukeminen pohditutti alkuun sekä Finnpartnershipissä että ulkoministeriössä, sille ei kuitenkaan ollut käytännön esteitä, koska liikekumppanuustuki palveluineen on muotoiltu sopivaksi myös konflikti- ja kriisialueille.

Ensimmäinen Ukrainaan tukea saanut yritys oli RTL Inductives vuoden 2023 alussa. Yritys haki tukirahaa tuotantonsa siirtämiseen Venäjältä Ukrainaan. Nyt tiedämme hankkeen monitoroinnista saadun tiedon pohjalta, että tuotannon siirto Venäjältä toteutui suunnitellusti ja RTL Inductivesin liiketoiminta on edennyt hyvin Ukrainassa.

Valtaosa Ukrainan hankkeista on saavuttanut tavoitteensa

Hankekäsittelijänä olen nähnyt yhteensä lähes 60 suomalaisyrityksen hakemuksen ja hankkeen läheltä ja lisäksi vähän kauempaa ison joukon kollegoiden käsittelemiä hakemuksia ja hankkeita. Nopeasti on käynyt ilmi, että Ukraina kiinnostaa hyvin erilaisia suomalaisyrityksiä, kuin mihin Finnpartnershipissä olimme aiemmin tottuneet. Ukrainan myötä suosituimmiksi toimialoiksi tukemissamme hankkeissa ovat nousseet rakennusteollisuus sekä energia-ala aikaisemmin kärjessä olleiden IT-, koulutus- ja terveysalojen rinnalle.

Suuri kiinnostus Ukrainaa kohtaan on synnyttänyt myös harmillisia lieveilmiöitä. Esimerkiksi Ukraina-hakemusten hylkäysprosentti on ollut hieman suurempi kuin muihin kohdemaihin keskittyvät hakemukset. Yleisimmät hylkäykseen johtavat syyt ovat olleet hakijan riittämättömät talousresurssit ja heikko taloustilanne sekä kokemattomuus hankkeen toimialalta. Tämä on johtanut uuteen ilmiöön, jossa hanke on saattanut olla suurilta osin riippuvainen mukana olevien konsulttien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamisesta sekä työstä hankkeen eteen. Täysin konsulttien varassa toteutettavat hankkeet eivät ole liikekumppanuustuen ehtojen mukaisia, vaan yrityksellä tulisi olla omaa aitoa kykyä etabloitua Ukrainaan sekä halua toteuttaa hanketta paikan päällä itse.

Näistä ilmiöistä huolimatta on ollut ilo huomata, että asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella valtaosa Ukrainaan suuntautuneista hankkeista on saavuttanut tavoitteensa, ja yritykset ovat saaneet liiketoimintansa vauhtiin. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Peikko Group, Niemi Palvelut sekä Sirav, joiden onnistumisista voi lukea verkkosivuiltamme löytyvistä yritystarinoista.

Finnpartnershipin kautta tuetut yli 80 suomalaisyritystä toimivat jo Ukrainassa ja jokainen niistä etenee omalla tahdillaan. Tärkeintä onkin, että yritykset ovat ottaneet ensimmäisen askeleen ja juuri sen ottamisessa Finnpartnership haluaa ja voi olla yrityksille avuksi.