Usein kysytyt kysymykset

Liikekumppanuustukea voi hakea kehitysmaihin suuntautuvan pitkäaikaiseen, kaupallisesti kannattavaan liiketoimintaan. Liikekumppanuustuki on tarkoitettu hankkeiden selvitys-, koulutus- ja pilotointivaiheisiin sekä olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Tyypillisimpiä hankkeissa syntyviä tukikelpoisia kustannuksia ovat matka-, majoitus-, palkka- ja päivärahakustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla hankkeen rekisteröintipäivänä tai sen jälkeen syntyneet kustannukset valtionavustuspäätöksen liitteenä olevan hankebudjetin mukaisesti. Tarkempia tietoja hyväksyttävistä kustannuksista löytyy liikekumppanuustuen ehdoista.

Liikekumppanuustuen hakija voi olla

• Suomeen rekisteröity yritys (esim. osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, toiminimi)
• Ulkomaille rekisteröity yritys, jonka omistuksesta vähintään 20 % on suomalaista
• Suomeen rekisteröity julkinen liikelaitos tai julkisen liikelaitoksen periaatteella toimiva julkisen sektorin laitos
• Suomessa toimiva tutkimuslaitos, yliopisto, osuuskunta, kauppakamari tai vastaava organisaatio
• Suomeen rekisteröity kansalaisjärjestö tai yhdistys
• edellä mainittujen toimijoiden yhteenliittymä eli konsortio.

Tukirahan hakijan tulee olla hankkeen toteuttaja (esim. etabloituva yritys tai kehitysmaatuoja), jonka liiketoimintaan hanke oleellisesti kuuluu. Hakija ei voi olla hankkeessa ainoastaan konsultin roolissa. Hakijalla tulee olla riittävää kokemusta ja kaupallista osaamista hankkeen toimialalta. Lisäksi hakijalla tulee olla riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit suunnitelman toteuttamiseksi. Mikäli hakijana on usean toimijan konsortio, jokaisen konsortion jäsenen tulee hakea tukea itsenäisellä hakemuksella ja hankebudjetilla. Valtionavustuspäätös annetaan jokaiselle konsortion jäsenelle erikseen.

Oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja kansalaisjärjestöt voivat toimia liikekumppanuustukihankkeissa 1. itsenäisenä hakijana tai 2. tukitoimintohankkeen toteuttajana:

1. Mikäli kansalaisjärjestö/oppilaitos toimii varsinaisena hakijana, tulee hankkeessa mm. toteutua liikekumppanuustuen ehtojen mukainen pitkäaikainen liiketoiminta kohdemaassa ja hankkeen tulee tähdätä pitkäaikaiseen kaupalliseen yhteistyöhön. Tässä tapauksessa kansalaisjärjestön/oppilaitoksen hanke ei eroa tavanomaisesta, esimerkiksi yrityksen toteuttamasta, liikekumppanuustukihankkeesta.
2. Tukitoiminto voi olla järjestön, tutkimuslaitoksen tai oppilaitoksen suorittama hanke, jossa toimija ei itse tavoittele voittoa tuottavaa liiketoimintaa kohdemaassa. Tukitoimintohankkeen tulee suoraan liittyä johonkin yrityshankkeeseen (tukea tätä) kapasitoimalla kohdemaan resursseja yleisesti esimerkiksi kouluttamalla laajempaa henkilöstöryhmää tai järjestämällä toimialaan liittyviä työpajoja tms. Tukitoiminnossa ei voi kehittää varsinaista tuotetta esimerkiksi tuottamalla siihen sisältöä. Jos tukitoiminnossa kehitetään tuotetta yhdessä toisen hakijan kanssa ja tähdätään myös omaan liiketoimintaan kohdemaassa, hanketta ei voida katsoa tukitoiminnoksi. Tukitoimintohankkeissa tukiprosentti on aina 85 %. Tukitoimintohankkeella tulee olla nimetty yrityskumppani/-kumppaneita, jotka hakevat samaan aikaan liikekumppanuustukea tai Business Finlandin hallinnoimaa Developing Markets Platform (DevPlat) –ohjelman rahoitusta.

Kansalaisjärjestö/oppilaitos/tutkimuslaitos voi myös toimia asiantuntijana tai konsulttina yritykselle, jolloin kansalaisjärjestön/oppilaitoksen työhön liittyvät kustannukset tulee olla budjetoituna yrityksen hankebudjettiin. Jos kansalaisjärjestön/oppilaitoksen toiminta siis palvelee suoraan ja pelkästään yrityshanketta, esim. tehdään koulutusta suoraan yritykselle, on kyse konsultoinnista.

Liikekumppanuustukihakemuksen voi jättää valtion asiointipalveluun ympäri vuoden.

Finnpartnership käsittelee hakemukset ja toimittaa hankkeista lausunnot ulkoministeriölle päätöksentekoprosessin tueksi. Ulkoministeriö toimittaa tuen myöntämistä koskevat valtionavustuspäätökset asiointipalveluun. Tukipäätöksen saaminen vie keskimäärin 3–5 kuukautta hakemuksen jättämisestä.

Finnpartnershipin liikekumppanuustuen osuus hyväksytyistä kustannuksista määräytyy kohdemaan kategoriaan OECD/DAC-luokituksen ja/tai States of Fragility -listan perusteella. Erittäin hauraat valtiot kattaa ne maat OECD:n States of Fragility -listalta ”Extremely fragile”-maat, joita ovat Afganistan, Burundi, Etelä-Sudan, Haiti, Irak, Jemen, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Kongon tasavalta, Somalia, Sudan, Syyria ja Tšad sekä lisäksi Jordania ja Ukraina.

Liikekumppanuustukihakemusta käsiteltäessä käytetään aina hankkeen rekisteröintipäivänä voimassa olevaa listaa. Mikäli kohdemaa poistuu OECD DAC:n listalta tuen voimassaolon aikana, tulee maksupyynnön olla jätettynä, käsiteltynä ja maksun suoritettuna ennen kohdemaan poistumista. Eli hakijan tulee tässä tapauksessa huomioida myös maksupyynnön käsittelyaika. Mikäli hanke suuntautuu sekä ylemmän keskitulotason kehitysmaahan että alemman tulotason kehitysmaahan, hankkeessa sovelletaan matalampaa tukiprosenttia.

Kun hanke suuntautuu ylemmän keskitulotason (UMIC) maihin, tulee hankkeella olla suoria kehitysvaikutuksia. Esimerkiksi hankkeen aikaansaama työllistäminen, verot tai vientitulot eivät yksinään ole riittäviä kehitysvaikutuksia UMIC-maissa. Suoria kehitysvaikutuksia voivat olla työpaikkojen luomiseen sellaisille ihmisryhmille, jotka eivät muutoin helposti työllisty, esimerkiksi köyhien työllistäminen, köyhille suunnatun tuotteen/palvelun tarjoaminen tai liiketoiminnan keskittäminen köyhälle alueelle. Löydät lisää esimerkkejä suorista kehitysvaikutuksista täältä. Jokainen hanke ja siihen liittyvät tiedot arvioidaan aina omana kokonaisuutenaan.

Tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoite on jokin seuraavista:

• Pitkäaikainen liikekumppanuus. Liikekumppanuudella tarkoitetaan suomalaisten ja paikallisten yritysten tai muiden taloudellisten toimijoiden kehittyvillä markkinoilla tapahtuvaa yhteistoimintaa, jolla tulee olla jokin seuraavista tavoitteista:
  • yhteisyrityksen perustaminen paikallisen toimijan kanssa
  • tytäryrityksen perustaminen
  • maahantuonti Suomeen ja samalla mahdollisesti muihin maihin
  • alihankinta-, huolto-, franchise- tai lisensointisopimus (pl. myynti- ja käyttölisenssit)
  • olemassa olevan liiketoiminnan kehittäminen kohdemaassa. Hankevaiheessa tuettavien selvitysten ja henkilökunnan koulutuksen tulee liittyä johonkin seuraavista: a. tuoteportfolion laajentaminen, b. uusien tavarantoimittajien ja c. alihankinta- tai vastaavien partnereiden löytäminen, d. toiminnan kehittäminen helpommin skaalattavaksi, e. investointitarpeiden ja niiden rahoituksen selvittäminen, f. työolojen parantaminen/kehittäminen, g. toiminnan kehittäminen vastuullisemmaksi.
• Pilotointi ODA-kelpoisen kansainvälisen järjestön kanssa. Tukirahaa voidaan myöntää ODA-kelpoisen kansainvälisen järjestön (esim. EU, YK-järjestöt, kansainväliset rahoituslaitokset, kansainväliset kansalaisjärjestöt) toiminnan osana toteutettavalle kaupalliseen/tuotteistettuun teknologiaan tai ratkaisuun liittyvälle pilotti- ja/tai demonstraatiohankkeelle, jonka onnistuessaan voidaan olettaa johtavan ratkaisun laajempaan käyttöönottoon.
  • Tarkista tukikelpoiset kv. järjestöt liikekumppanuustuen ehdoista (LINKKI)
  • Liikekumppanuustuen myöntämisen edellytyksenä on allekirjoitettu, pilotointia koskeva aiesopimus ao. järjestön kanssa. Aiesopimus tulee liittää hakemukseen.
  • Yhden tuotteen/ratkaisun pilotointia voidaan tukea samassa kohdemaassa yhden kerran per kv. järjestö. Avustusta voi hakea vain yhteen pilotointiin kerrallaan. Lisäksi tukea voidaan myöntää samalle avustuksen saajalle enintään kahteen pilotointiin Finnpartnershipin ohjelmakaudella 2022–2024.
• Investointihankkeen toteutettavuussuunnitelma. Tukirahaa voidaan myöntää ulkoministeriön Public Investment Facility -rahoitustukikelpoisen investointihankkeen toteutettavuusselvitykseen (feasibility study). PIF-rahoituskelpoisiksi katsotaan hankkeet, joiden konseptista ulkoministeriö on antanut myönteisen lausunnon. Tukea voidaan harkinnanvaraisesti myöntää myös muiden vastaavien kehitysvaikutuksiin tähtäävien LDC- tai LMIC-maissa toteuttavien investointiprojektien toteutettavuusselvityksiin. Tällöin tuen myöntämisen edellytyksenä on, että investointiprojekti on vähintään miljoonan euron arvoinen ja hakijalla on hankkeen rahoittajan kanssa solmittu aiesopimus tai muu todenne hakijan mahdollisesta osallistumisesta hankkeeseen.
  • Tukea voi hakea vain yhteen toteutettavuussuunnitelmaan kerrallaan ja edellisen suunnitelman tulee olla valmis ennen kuin uutta tukea voidaan myöntää.
  • Tukea voi hakea enintään kahteen toteutettavuussuunnitelmaan kolmen vuoden sisällä. Seuraavan kolmivuotiskauden aikana toimijalle voidaan myöntää tukea toteutettavuussuunnitelmaan vain, jos toimija pystyy osoittamaan vähintään yhden aiemmista hankkeista, joihin toteutettavuussuunnitelma on tehty, siirtyneen toteutusvaiheeseen ja tuottavan/olevan suunnitelman mukaisessa vaiheessa kohti kehitysvaikutusten tuottamista.
• Tukitoiminnot. Tukirahaa voidaan myöntää yritysten liikekumppanuushankkeisiin sekä Business Finlandin hallinnoiman Developing Markets Platform (DevPlat) –ohjelman hankkeisiin suoraan liittyviin kansalaisjärjestöjen/oppilaitosten/tutkimuslaitosten yhteishankkeisiin yritysten kanssa siten, että järjestö tai muu toimija ei itse tavoittele voittoa tuottavaa liikekumppanuutta. Mikäli kansalaisjärjestö/oppilaitos tavoittelee oman liiketoiminnan aloittamista, kyseessä ei ole tukitoimintohanke, vaan hankkeella tulee olla jokin muu edellä mainituista tavoitteista. Tukitoimintohankkeen tulee kehittää paikallista yhteisöä ja sen tulee myös suoraan liittyä tukea hakeneen yrityksen liikekumppanuustuki- tai DevPlat-hankkeeseen, esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
  • sidosryhmien kapasiteetin kehittäminen (ml. yritysvastuu- ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyvä koulutus sekä opettajien/valmentajien/pilottiryhmän ammatillinen, tekninen ja kaupallinen koulutus), yhteistyöverkostojen kehittäminen, tuotteiden ja palvelujen pilotointi,
  • yhteistyö- ja innovaatioalustojen kehittäminen, sekä
  • seminaarien ja workshoppien järjestäminen yhdistettynä yleiseen valistus- ja vaikuttamistyöhön.

Liikekumppanuustukea ei myönnetä niiden toimialojen hankkeisiin, jotka kuuluvat ei-hyväksyttävien toimialojen listalle.

Liikekumppanuustukea ei voida myöntää vientiin tähtääviin hankkeisiin (ml. vientiin liittyvän agentin tai jakelijan identifiointi). Tukea voidaan myöntää vientihankkeen tiettyihin hankevaiheisiin silloin, kun vientihankkeeseen liittyy pitkäaikaista osaamisen/tietotaidon siirtoa, kuten liikekumppanuuden synnyttävä pitkäaikainen huolto- ja/tai operointisopimus suomalaisen ja kehitysmaatoimijan välillä. Tukea voidaan tällöin saada esim. liikekumppanin identifiointiin tai paikallisen huoltohenkilökunnan koulutukseen.

Liikekumppanuustuella voidaan tukea kehittyviltä markkinoilta ETA-alueelle kohdistuvan tuonnin selvitys- ja koulutusvaiheita. Näitä voivat olla esimerkiksi tuontikumppanien identifiointi, tuotteiden laadun parantaminen tai reilun kaupan/vastaavan sertifioinnin saavuttaminen sekä kehitysmaakumppanin koulutus. Muiden liikekumppanuustukihankkeiden tapaan operatiivinen liiketoiminta, kuten rahtikustannukset, eivät ole tuen piirissä.

Varmista asiointipalvelun ”Tiedoksiannetut”-kohdasta, että saat hakemuksestasi onnistuneen vastaanottokuittauksen. Saat vastaanottokuittauksen asiointipalveluun 1–3 arkipäivän kuluttua hakemuksen jättämisestä. Hakemuksen tilannetta voi seurata vain asiointipalvelussa, eikä hakemuksen jättämisestä saa esim. ilmoitusta sähköpostilla.

Mikäli ulkoministeriö ilmoittaa asiointipalvelussa tarpeesta täydentää hakemusta, tehdään hakemukseen liittyvät täydennykset suoraan asiointipalvelussa. Ulkoministeriö toimittaa hakemuksen vastaanotettuaan asiointipalveluun vastaanottokuittauksen, jossa ilmoitetaan hankkeen rekisteröintipäivä. Mikäli hankkeelle myönnetään tukea ja hakijan esittämä kustannusbudjetti hyväksytään, ovat rekisteröintipäivän jälkeen syntyneet, kustannusbudjetin mukaiset kustannukset tukikelpoisia. Kaikki ennen valtionavustuspäätöstä tehdyt hanketoimet hakija kuitenkin toteuttaa omalla riskillään.

Ulkoministeriö ilmoittaa hakijalle hankkeen rekisteröintipäivän asiointipalveluun toimitetussa vastaanottokuittauksessa. Hankkeen rekisteröintipäiväksi tulee se päivä, kun asianmukaisesti täytetty hakemuslomake ja vaadittavat liitteet on toimitettu asiointipalveluun. Rekisteröintipäivä on tärkeä, koska sen jälkeen syntyneet kustannukset voivat olla tuettavia kustannuksia. Tukea ei voida myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen hankkeen rekisteröimistä.

Hakijalle ilmoitetaan valtionavustuspäätöksestä ainoastaan asiointipalvelussa. Valtionavustuspäätöksen yhteydessä hakijalle toimitetaan Excel-tiedosto hankkeelle hyväksytyistä kustannuksista. Päätöksen sekä siihen liittyvät liitteet löydät ”Vireillepannut”-näytöltä ”Tiedoksianto/Lupa”-välilehdeltä. Varsinainen päätös avautuu ”Näytä PDF” -näppäintä painaen. Valtionavustuspäätöksen liitteet avautuvat ”Lataa tiedoksianto liitteineen” -näppäintä painaen. Hakijan tulee siis seurata hakemuksensa tilannetta asiointipalvelussa. Asiointipalvelussa on myös mahdollista ottaa käyttöön sähköposti- ja/tai tekstiviesti-ilmoitukset uusien asiakirjojen saapumisesta. Finnpartnership ei ulkoministeriön pyynnöstä luovuta hakijoille tietoja liittyen hankkeista annettujen lausuntojen sisältöön.

Liikekumppanuustuen julkisen luonteen vuoksi julkista tietoa on hakemuksen jättäneiden organisaatioiden nimi sekä tukirahan saajien nimi, toimiala, kohdemaa, myönnetyn tuen määrä ja hakijan liikekumppanuustukihankkeiden määrä.

Päätöksen sekä siihen liittyvät liitteet löydät ”Vireillepannut”-näytöltä ”Tiedoksianto/Lupa”-välilehdeltä. Varsinainen päätös avautuu ”Näytä PDF” -näppäintä painaen. Liitteet avautuvat ” Lataa tiedoksianto liitteineen” näppäintä painaen.

Liikekumppanuustuki kattaa kehitysmaihin suuntautuvien liiketoimintahankkeiden selvitys-, pilotointi ja koulutusvaiheiden kustannuksia. Tyypillisimpiä hankkeissa syntyviä tukikelpoisia kustannuksia ovat matka-, majoitus-, palkka- ja päivärahakustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi:

• hakijan henkilökunnan kohdemaassa, Suomessa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa hankkeen valmisteluun käyttämä työaika (enintään 500 €/pv perustuen henkilön työsopimuksen mukaiseen kuukausipalkkaan ja ainoastaan arkipäivinä ma-pe tehty työ on tuettavaa)
• ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiota voidaan tukea enintään 520 €/pv juniorikonsultin osalta ja enintään 910 €/pv seniorikonsultin osalta
• matkakustannukset kohdemaahan tai muuhun hankkeeseen olennaisesti liittyvään maahan sekä päivärahat matkan ajalta
• kehittyvän markkinan yrityksen henkilökunnan koulutukseen enintään yhteensä 300 työpäivää / hanke sekä lisäksi enintään 100 työpäivää / hanke Olemassa olevan liiketoiminnan kehittäminen kohdemaassa –hankevaiheessa
• maahantuontihankkeissa markkinakohtaiseen tuotteistukseen liittyvät tuotekehityskulut ja näihin rinnastettavien testien kustannukset sekä maahantuontiin tarvittavien viranomaislupien testien kustannukset
• teknologian ja ratkaisujen pilotointiin sekä demonstraatioissa suunnittelukustannuksiin, lokalisointiin, koulutukseen, muuhun tekniseen apuun ja asennustyöhön liittyvät työkustannukset
• pilotoinnin kannalta välttämättömät laite- ja tilavuokrat, kohtuulliset laiteinvestoinnit, rakennuskustannukset ja rahtikulut, mikäli pilottilaite tai muu vastaava jää avustuksen saajan tai pitkäaikaisen kohdemaapartnerin omistukseen vähintään ko. liikekumppanuustuen voimassaolon ajaksi ja, kustannukset ovat hankkeen luonteen ja toteutettavuuden kannalta olennaisia.

Tukikelpoisiksi kustannuksiksi ei katsota yrityksen operatiivisen vaiheen toiminnan aloittamista (pois lukien henkilökunnan koulutus ja olemassa olevan liiketoiminnan kehittäminen). Esimerkiksi rekrytointikustannukset katsotaan hankevalmistelun jälkeen tapahtuvaksi operatiiviseksi toiminnaksi. Hakijan normaalista liiketoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin ei voi hakea tukea. Lisää tietoa hyväksyttävistä kustannuksista sekä esimerkkejä kustannuksista, joita liikekumppanuustuen avulla ei voida kattaa löytyy liikekumppanuustuen ehdoista.

Hakemuksen asiointipalveluun lähettämisen ja sen rekisteröimisen jälkeen syntyneet kustannukset voivat olla tukikelpoisia. Hankkeen rekisteröintipäiväksi tulee se päivä, kun asianmukaisesti täytetty hakemuslomake ja vaadittavat liitteet on toimitettu asiointipalveluun.

Hyväksyttävät matkakustannukset ovat lähinnä suurimmat kustannuserät, kuten lento-, juna-, laiva- ja linja-autokustannukset, välttämättömät taksikustannukset kohdemaassa (tai Suomessa siltä osin, kuin ne vastaavat julkisen liikenteen hintoja) sekä majoituskulut ja maksetut ulkomaanpäivärahat (verottajan hyväksymät) kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa. Matkakulut hyväksytään halvimman matkustusluokan mukaan ja hotellikorvauksissa noudatetaan valtion matkustussäännössä määriteltyjä enimmäismääriä.

Hakijan oman henkilökunnan käyttöä voidaan tukea kehitysmaihin suuntautuvan liiketoimintahankkeen valmisteluvaiheessa, kun työ tehdään kohdemaassa, Suomessa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa. Kustannukset voivat liittyä esim. kohdemaassa toimivien liikekumppanien identifiointiin, alustavan tai varsinaisen hankeselvityksen toteuttamiseen, liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen tai kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen. Hakijan oman henkilökunnan työtä voidaan tukea arkipäivien (ma–pe) osalta ja enimmillään 500 €/pv, kuitenkin perustuen henkilön työsopimuksen mukaiseen ja maksettuun palkkaan sekä lakisääteisestä loma-ajan palkasta (pois lukien mm. luontoisedut). Palkkakustannuksia ei voida tukea silloin, kun yrityksen omille työntekijöille ja/tai omistajille ei makseta kuukausipalkkaa (esim. vastaperustettu yritys). Myöskään osingot, ansiotulo-osingot, yksityisotot tai vastaavat eivät ole tuettavia. Tällöin kuitenkin matka-, majoitus- ja päivärahakustannukset voivat olla tuettavia. Työpäivien sisältö tulee eritellä hakemusvaiheessa päiväkohtaisesti ja todentaa maksatuksen yhteydessä. Avustuksen saajan tulee järjestää työajan käytön seuranta. Suomessa tai muussa hankkeeseen liittyvässä maassa tehtyä työtä ei voida tukea kohdemaassa saman sisältöisenä työnä enää uudelleen. Henkilökunnan hankkeen jokapäiväiseen liiketoimintaan liittyvää työaikaa, kuten tuotantolaitoksen koneiden käyttöön tai pystyttämiseen liittyviä kuluja yms., ei voida tukea.

Ulkopuolisille asiantuntijoille/konsulteille maksettavien palkkioiden osalta on asetettu hyväksyttäväksi kustannukseksi seuraavat enimmäismäärät: nuoremman konsultin (junior consultant) korvattava enimmäispäiväkustannus on 520 € ja vanhemman konsultin (senior consultant) korvattava enimmäispäiväkustannus on 910 €. Ulkopuolisille asiantuntijoille maksetut palkkiot voivat olla enimmäismääriä korkeampia, mutta tuolloinkin tuki maksetaan yllä olevien enimmäismäärien mukaan. Ulkopuolisia konsultteja voivat olla esim. hankeselvityksiin, markkinatutkimuksiin, liiketoimintasuunnitelmien valmisteluun ja ympäristöselvityksiin käytettävät konsultit sekä juristit ja tulkkauspalvelut. Lisäksi kehittyvien markkinoiden yrityksen henkilökunnan koulutukseen tai olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen kohdemaassa voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Käytettävien lakipalveluiden kulut ovat hyväksyttäviä konsultoinnin sekä sopimuksien kirjoittamisen osalta. Ulkopuolisiksi konsulteiksi ei katsota paikallispartnerin työntekijöitä, mutta avustuksen saajan pitkäaikaiseksi kehitysmaapartneriksi katsottavan tahon tekemistä kohdemaaselvityksistä voidaan tukea kohdemaatason mukainen palkkio hankevaiheissa 1–3. Maksupyynnön tilintarkastuksesta syntyvä tilintarkastajan palkkio on tukikelpoinen kustannus. Yleinen hankkeeseen liittyvä kirjanpito ja taloushallinto eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia.

Matka-, päiväraha- ja majoituskulujen sekä palkkojen ja palkkioiden lisäksi teknologian ja ratkaisujen pilotointiin sekä demonstraatioihin liittyvissä hankkeissa tuettavia ovat suunnittelukustannuksiin, lokalisointiin, koulutukseen, muuhun tekniseen apuun ja asennustyöhön liittyvät työkustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat lisäksi pilotoinnin kannalta välttämättömät laite- ja tilavuokrat. Kohtuulliset laiteinvestoinnit, rakennuskustannukset ja rahtikulut ovat tapauskohtaisesti tukikelpoisia, mikäli pilottilaite tai muu vastaava jää tuen saajan tai pitkäaikaisen kehitysmaapartnerin omistukseen vähintään ko. liikekumppanuustuen voimassaolon ajaksi ja ne ovat hankkeen luonteen ja toteutettavuuden kannalta olennaisia.

Liikekumppanuustuki ei kata esimerkiksi seuraavia kustannuksia:

• normaaliksi liiketoiminnaksi katsottavat kustannukset kuten markkinointi, myynti, rekrytointi ja viestintä
• suomalaisen yrityksen vientiin liittyvän agentin tai jakelijan identifiointikulut tai kone- ja laitetoimituksiin välittömästi liittyvät käyttökoulutuskustannukset, jotka eivät tähtää pidempiaikaiseen liikekumppanuustuen ehtojen mukaiseen liikekumppanuuteen
• lisensointi- ja franchising-sopimukseen sisältyvä koulutus
• yleisluonteiset markkinatutkimuskustannukset, jotka eivät liity ehtojen mukaisten liikekumppanuuksien edistämiseen
• tarjouskilpailuun osallistumiseen tai sellaisen vientikaupan valmisteluun liittyvät kustannukset, johon ei liity ehtojen mukaista pidempiaikaista kumppanuutta
• matkojen sekä etäkokouksien suunnittelu- ja valmistelutyöt
• hankkeen toteuttamiseen tarvittavien koneiden ja kaluston hankintakulut ja muut tuotantoinvestoinnit
• yleisluonteiset markkinointi- ja markkinointimateriaalikustannukset
• tuotteiden ja ratkaisujen yleisluonteiset tuotekehityskulut ja siihen rinnastettavat testien kustannukset (muut kuin maahantuontiin liittyvät markkinakohtaiset tuotteistukset)
• yleisluonteiset seminaari- tai vierailukustannukset, jotka eivät liity ehtojen mukaisten liikekumppanuuksien edistämiseen tai niiden olennaisiin tukitoimintoihin (esim. liikekumppanien identifiointiin tai yritysvastuuseen)
• oman henkilökunnan viikonloppuna tekemä työ
• oman henkilökunnan työkustannusten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkojen ja palkkioiden enimmäisrajan ylittävä osuus
• matkakustannukset Suomessa, elleivät ne ole liittymämatkoja
• päivärahat Suomessa, elleivät ne liity matkoihin kohdemaahan tai muuhun hankkeeseen oleellisesti liittyvään maahan
• kohdemaan henkilökunnan päivärahat Suomessa tapahtuvan koulutuksen ajalta
• kilometrikorvaukset ja ei välttämättömät taksikulut kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa
• tavanomaiset matka- ja henkilövakuutukset
• lääkekustannukset, jotka eivät ole välttämättömiä kohdemaan oloihin nähden
• pysäköintikulut
• lähettipalvelukulut
• edustuskulut
• tilavuokrat (pl. tukitoimintohankkeet ja pilotointivaiheen pakolliset)
• hankkeen kirjanpidon kustannukset
• varainhankinnan kustannukset
• kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetut varaukset (poikkeuksena loma-ajan palkkaa koskeva varaus)
• laskennalliset erät, jotka eivät perustu jo toteutuneisiin kustannuksiin
• irtisanomiskorvaukset tai irtisanomisajalta ilman työntekovelvoitetta maksettavat palkkakustannukset
• ei-lakisääteiset lisäeläkkeet, tulospalkkiot ja bonukset
• oikeudenkäyntikulut tai oikeuden langettamat korvaukset sekä muut rangaistusluonteiset maksut, kuten takaisinperinnästä suoritettavat velvoitteet, sakot, viivästyskorot tai muistutusmaksut
• muiden avustusta saaneiden hankkeiden kustannukset tai alijäämät
• muut mahdolliset tukikelvottomat kustannukset

Löydät lisää tietoa liikekumppanuustuen ehdoista.

Mikäli hankkeen toimintasuunnitelma ja/tai hankebudjetti muuttuvat, yrityksen tulee hakea lupaa muutokseen kirjallisesti toimittamalla asiasta täydennysilmoitus valtion asiointipalvelussa. Jos Finnpartnership/ulkoministeriö ei ole etukäteen hyväksynyt toimintasuunnitelman ja hankebudjetin muutoksia, ei kyseisiä muutoksia välttämättä voida tukirahan maksuvaiheessa hyväksyä tai muutokset voidaan hyväksyä vain osittain.

Myönnetty tukiraha on käytettävissä 24 kuukautta valtionavustuspäätöspäivästä. Liikekumppanuustuelle ei voida myöntää jatkoaikaa. Tiedonantopäivän löydät asiointipalvelun ”Tiedoksiannetut”-kohdasta.

Tukiraha maksetaan jälkikäteen toteutuneita, maksettuja, 100 %:sti tilintarkastettuja ja hyväksytyn hankebudjetin mukaisia kustannuksia vastaan. Tukiraha voidaan maksaa yhdessä tai kahdessa erässä. Finnpartnership käsittelee maksupyynnöt saapumisjärjestyksessä. Ulkoministeriö vastaa maksun suorittamisesta.

Myönnetylle liikekumppanuustuelle ei voi hakea jatkoaikaa. Tuensaajan tulee hakea tukea maksuun erillisellä maksupyynnöllä ennen liikekumppanuustuen erääntymistä.

Liikekumppanuustuki voidaan maksaa tuensaajalle, kun tuensaaja on palauttanut liikekumppanuustuen ehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen. Yritysten tulee toimittaa sitoumuslomake asianmukaisesti täytettynä asiointipalvelussa mahdollisimman pian valtionavustuspäätöksen tiedoksi saamisesta, kuitenkin viimeistään ensimmäisen maksupyynnön yhteydessä. Tukiraha voidaan maksaa enintään kahdessa erässä.  Maksupyyntö ja liitteet lähetetään ulkoministeriön asiointipalvelun kautta. Maksupyyntö muodostuu:

• maksupyyntölomakkeesta
• toteutuneiden kustannusten selvityksestä (tilintarkastajan allekirjoittama), joka tulee toimittaa myös sähköisesti Excel-muodossa. Hankevaiheittain täytetyssä kustannuserittelyssä tulee käyttää Finnpartnershipin pohjaa.
• tilintarkastajan täyttämästä ja allekirjoittamasta tarkistuslistasta
• edistymis-/loppuraportista

Tuensaajan tulee toimittaa jokaisen maksupyynnön yhteydessä hankkeen toimintaa ja varainkäyttöä kuvaava edistymisraportti (jos liikekumppanuustuki erääntyy ilman, että siitä on tehty maksatuksia, tuensaajan tulee antaa lyhyt selvitys hankkeen raukeamisesta). Tämän lisäksi tuensaaja on velvollinen raportoimaan hankkeen etenemisestä kahdessa seurantaraportissa. Ensimmäinen seurantakysely toimitetaan yritykselle sähköisesti viimeistään yhden vuoden kuluessa tuen erääntymisestä. Toinen seurantakysely toimitetaan yritykselle sähköisesti viimeistään yhden vuoden kuluessa ensimmäiseen seurantakyselyyn vastaamisesta.  Finnpartnership toimittaa tuen saajalle seurantaraportointilomakkeen.

Liikekumppanuustuen saajia kannustetaan viestimään kehittyvien markkinoiden toimintaympäristöistä ja kehityshaasteista, joihin he haluavat työllään vastata, hankkeen etenemisestä onnistumisineen ja haasteineen sekä tuloksista, joita työllä saavutetaan. Kun tukirahan saaja tiedottaa hankkeesta tai sen tuloksista, saajan tulee kertoa, että hankkeelle on myönnetty liikekumppanuustukea ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Ulkoministeriön tai Finnpartnershipin logoa ei saa käyttää hankkeeseen liittyvässä viestinnässä.