Five Finnish companies doing business in developing countries: partnerships with UN organisations and NGOs

5.12.2019

YK:n jäsenmaat ovat sopineet kestävän kehityksen tavoitteista, jotka ohjaavat äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen liittyviä ponnisteluja vuoteen 2030. 17. tavoitteeksi on nostettu yhteistyö, sillä kunnianhimoisten päämäärien saavuttaminen edellyttää hallitusten ohella yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan panosta.

Tällainen yhteistyö kiinnostaa myös yhä useampia suomalaisia yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Finnpartnershipin liikekumppanuustukea hankkeisiinsa saaneet yritykset ja järjestöt kertovat, mitä onnistunut kumppanuus edellyttää ja millaisia kehitysvaikutuksia hankkeilla voidaan saavuttaa.

Äitiyspakkauksia pakolaisleireille

Tekstiilialalla toimiva Logonet Oy on toimittanut pitkään tuotteita suomalaiseen äitiyspakkaukseen. Yritys lähti yhdessä Suomen World Vision kanssa kehittämään vastaavanlaista pakkausta, joka soveltuu pakolaisleirien vaativiin oloihin Turkanan alueella Pohjois-Keniassa.
Logonetin lähestymistapa on, että äitiyspakkaukset tuodaan osaksi lasten ja äitien terveyteen liittyviä hankkeita kehitysmaissa, kertoo yrityksen kehitysjohtaja Mika Roini.

”World Visionilla on paikallista osaamista sekä hyvät yhteydet muihin järjestöihin ja viranomaisiin. Ei olisi voinut kuvitellakaan, että olisimme lähteneet kylmiltään keskustelemaan Turkanan alueen terveysviranomaisten kanssa”, Roini toteaa.

Äitiyspakkauksen saavat pakolaisleireillä äidit, jotka käyvät neuvolatarkastuksissa terveysasemilla. Käynnin yhteydessä he saavat myös tietoa muun muassa rintaruokinnan merkityksestä, perhesuunnittelusta ja omasta hyvinvoinnista.

Tavoitteena on myös saada yhä useammat äidit synnyttämään klinikoilla, mikä vähentää äitien ja lasten terveysriskiä. ”Äitiyspakkaukset ovat osaltaan lisänneet huomattavasti naisten käyntejä terveysasemilla. Siksi ne tukevat erinomaisesti hankettamme, jonka keskeisenä tavoitteena on vähentää äiti- ja lapsikuolleisuutta sekä parantaa naisten ja tyttöjen asemaa”, Suomen World Visionin yritysyhteistyöpäällikkö Mireille Bathgate sanoo.

Yhteistyö vaatii pitkäjänteisyyttä

Logonet on saanut Keniaan menevistä äitiyspakkauksista liikevaihtoa. Ne toimivat myös hyvänä referenssinä uusille kaupoille, joita yritys tavoittelee Afrikassa.

”Teemme muuallakin järjestöjen kanssa yhteistyötä ja pyrimme yhdessä muokkaamaan asenteita niin, että naisten ja lasten asiat olivat keskiössä myös päättäjien pöydässä”, Mika Roini sanoo. Hänen mukaansa yhteistyö World Visionin kanssa on ollut hedelmällistä puolin ja toisin. Molemmat osapuolet ovat oppineen hankkeen aikana paljon kumppanin erilaisesta näkökulmasta. ”Aluksi oli varmasti puolin ja toisin epäluuloja, miten yhteistyö saadaan oikeasti toimimaan. Hankkeen edetessä epäilykset ovat kuitenkin hälvenneet.”

Suurimpia haasteita Roinin mielestä on, että yhteistyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Yrityksen on oltava valmis investoimaan ja uhraamaan työaikaa, vaikka kannattavaa liiketoimintaa voi joutua odottamaan useita vuosia. ”Keniassa teimme töitä kolme vuotta, ennen kuin aloimme saada oikeita tilauksia äitiyspakkauksissa.”

Monen muun kansalaisjärjestön tavoin myös World Vision etsii aktiivisesti uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia yritysten kanssa. ”Etsimme skaalattavissa olevia innovaatioita, joilla voidaan ratkaista köyhien yhteisöjen ongelmia. Kehitysvaikutusten saavuttaminen on yhteistyön lähtökohta, ei vienninedistäminen”, Bathgate korostaa.

Hän on Roinin kanssa samaa mieltä siitä, että onnistunut yhteistyö edellyttää molemmilta osapuolilta riittäviä ajallisia ja rahallisia panostuksia. Kärsivällisyyttäkin tarvitaan, sillä hanketta voivat hidastaa yllättävät ja vaikeasti ennakoitavat vastoinkäymiset.

Konttikouluja katastrofialueille

Kehitystavoitteita edistävässä yhteistyöhankkeessa voi olla myös useampia yrityksiä ja järjestöjä, joista kukin tuo mukanaan omaan osaamisensa. Esimerkki tällaisesta kumppanuudesta on katastrofien jälkeisiin tilanteisiin suunniteltu konttikoulu.

Hankkeen alullepanijoita olivat rakennusteollisuuden tuotteita valmistava Combi Works ja Kirkon ulkomaanapu. Sittemmin mukaan liittyivät suunnittelutoimisto Elomatic sekä Vammaiskumppanuus ry. Combi Worksin operatiivinen johtaja Mikko Vesikukka sanoo, että hankkeen tavoitteena oli kehittää koulukäyttöön soveltuva rakennus, jonka kuljettaminen, pystyttäminen ja purkaminen on helppoa ja nopeaa.

”Määrittelimme aluksi yhdessä tavoitteet. Niiden pohjalta lähdimme kehittämään yhdessä tuotetta, joka voidaan kuljettaa ja koota hankalissakin olosuhteissa. Lisäksi halusimme koulusta esteettömän”, Vesikukka toteaa.

Hankkeen kohdemaaksi valittiin Nepal, jossa muutama vuosi sitten tapahtunut voimakas maanjäristys oli tuhonnut paljon koulurakennuksia. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) koulurakentamisen koordinaattori Pasi Aaltonen kertoo, että järjestö toi hankkeeseen pitkän kokemuksensa katastrofialueilla toimimisesta sekä paikallisten olojen tuntemisesta. KUA on toiminut pitkään Nepalissa ja sillä on maassa maatoimisto.

”Yhteistyö yritysten kanssa on järkevää. Humanitaarisena järjestönä keskitymme koulutukseen ja sen järjestämiseen. Koulurakennusten tuotekehitykseen ja tuotantoon tarvitsemme yritysten apua”, Aaltonen sanoo.

Yhteistyö oli käänteentekevä kokemus

Vammaisjärjestö toi hankkeeseen mukaan asiantuntemuksensa esteettömien opetusympäristöjen kehittämisestä, jotta myös vammaiset lapset pääsevät kouluun. Vammaiskumppanuuden toiminnanjohtaja Anja Malm sanoo, että onnistunut lopputulos edellyttää lukuisten asioiden huomioonottamista.  ”Esimerkiksi kouluun menevä ramppi ei saa olla liian jyrkkä ja siinä pitää olla kaide. Myös esteetön vessa on löydyttävä. Sisätilojen valaistuksessa on puolestaan otettava huomioon heikkonäköiset ja akustiikassa huonokuuloiset”, Malm luettelee.

Elomatic teki konttikouluhankkeessa ensimmäistä kertaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. ”Kokemus oli käänteentekevä. Järjestöt toivat esille omat näkemyksensä, joita ei heti jyrätty bisnesnäkemyksellä tai alettu laskea heti hintaa”, yrityksen tuotekehityspäällikkö Rami Raute sanoo.
Kehitystyön tuloksena syntyi konttikoulun prototyyppi, joka pystytettiin ammatillisen koulun pihaan lähellä pääkaupunki Kathmandua. Vesikukan mukaan tuote on pientä viilausta vaille valmis.

”Hankkeen myötä olemme kartoittaneet uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita, jotka voivat olla esimerkiksi humanitaarista työtä tekevät kansainväliset järjestöt”, Vesikukka kertoo.

Valmiina jatkossakin vastaaviin hankkeisiin

Combi Worksille konttikoulu on päänavaus uusille markkinoille, mutta Vesikukan mukaan Nepalin hankkeella on myös laajempia ulottuvuuksia.
”Tämä ei ole vain liiketaloudellinen mahdollisuus, vaan pääsisimme ratkaisemaan aidosti ihmisten elämään vaikuttavia ongelmia”, Vesikukka sanoo.

Myös Elomaticissa ollaan valmiita lähtemään jatkossakin vastaavantyyppisiin hankkeisiin. ”Maailma muuttuu radikaalisti tulevina vuosikymmeninä. Tällaisilla konsortioilla voidaan saavuttaa kestävän kehityksen mukaisia tuloksia, joita yritykset eivät perinteisillä toimintatavoilla pysty saavuttamaan”, Raute huomauttaa.

Yritykset ja järjestöt ovat samaa mieltä siitä, että onnistunut yhteistyö edellyttää selkeää tavoitteenasettelua, aikataulua ja työnjakoa. ”Aikaa keskusteluille kannattaa varata runsaasti, jotta yhteinen sävel löydetään. Järjestön on ymmärrettävä, että yritykselle kyse on liiketoiminnasta, jonka on oltava kannattavaa”, Malm sanoo.

”Järjestöissä on hahmotettava, että yrityksille on pystyttävä tarjoamaan mahdollisuus päästä mukaan uuteen bisnekseen. Toisaalta yrityksen on ymmärrettävä, ettei kyse ole vientihankkeesta tai yksinkertaisista ja helpoista markkinoista”, Aaltonen korostaa.

Kylmävarastoja Somalian kouluihin

Vakava Technologies on neljä vuotta sitten perustettu yritys, joka kehittää ja valmistaa liikuteltavia kylmävarastoja. Suomalaisyhtiön hankejohtaja Juha Kunnas kertoo, että uuteen teknologiaan perustuvat laitteet on kehitetty erityisesti kehittyvien maiden haasteellisiin oloihin.

Somaliassa yrityksellä on meneillään pilottihanke yhdessä YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n kanssa. Siinä kuuteen Kismayon alueen kouluun maan eteläosassa on sijoitettu kylmävarastot, joissa säilytetään koululaisille tarjottavaa ruokaa. ”Ajatuksena on, että koululaiset saavat paikan päällä tuotettua vitamiinipitoista ja ravitsevaa ruokaa. Varastoissa voidaan säilyttää esimerkiksi banaaneja tai kalaa”, Kunnas toteaa.

Hänen mukaansa ruokailumahdollisuus on koulussa tärkeä senkin vuoksi, että se voi olla vanhemmille ratkaiseva syy lähettää lapset kouluun.
Turvallisuustilanteen heikkeneminen Kismayon alueella on hidastanut hanketta, mutta aurinkopaneeleista sähkön saavat laitteet ovat osoittaneet toimivuutensa Somalian paahtavassa auringossa ja hiekkamyrskyissä. Älykäs tekniikka mahdollistaa kylmävarastojen etävalvonnan, mutta heikot tietoliikenneyhteydet ovat tuoneet omat haasteensa. ”Ne on ratkaistu tekemällä muutoksia kylmävaraston omaan tietokoneeseen, jotta laite toimii myös ilman verkkoyhteyttä.”

YK-järjestön kanssa toimiminen on sujunut Kunnaksen mielestä yllättävänkin jouhevasti. Byrokratia hidastaa hieman aikatauluja, mutta yhteistyö on ollut rakentavaa. ”WFP:ssä on osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, jotka Somaliassa ovat paikan päältä palkattuja.”

Yksi hankkeen haasteista on ollut logistiikka. Kylmävarastojen kuljetus osoittautui liian riskialttiiksi, joten laiteet toimitettiin paikan päälle ilmateitse.

Vakavan tavoitteena on laajentaa yhteistyötä WFP:n kanssa ja hakea myös uusia kumppaneita muista kehitysyhteistyössä mukana olevista järjestöistä.
”Tavoitteemme on rakentaa tervettä bisnestä, joka samalla tuottaa myönteisiä kehitysvaikutuksia.”

Pääomasijoituksia pienyrityksiin

Kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä yrityssektorin kanssa myös tukemalla kehitysmaiden pienyrittäjiä. Uusi toimintatapa ovat järjestöjen perustamat pääomasijoitusyhtiöt.

Suomessa edelläkävijänä tässä on Kirkon Ulkomaanavun perustama FCA Investments Oy, joka rahoittaa pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa.
”Tavoitteena on luoda kehitysmaihin työpaikkoja ja vähentää näin köyhyyttä”, yhtiön toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kärkkäinen sanoo. FCA Investments on saanut ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten.

Ensimmäisenä yhtiö on myöntänyt rahoitusta kahdelle rahastolle, joista toinen sijoittaa Ugandassa ja toinen Aasiassa pienyrityksiin. ”Jatkossa tarkoituksemme on sijoittaa myös suoraan yrityksiin. Käymme läpi yrityksiä, joihin voisi tehdä ensimmäiset sijoitukset.”

Ugandan ohella FCA Investments on selvittänyt toiminnan käynnistämistä myös Somaliassa. Kumppaneiden kartoittamiseen ja liiketoimintasuunnitelman laadintaan yhtiö on saanut Finnpartnershipin liikekumppanuustukea. Kärkkäinen korostaa, että hyvän kumppaniverkoston rakentaminen on välttämätöntä Somalian kaltaisessa maassa. Aloittaville yrityksille on löydyttävä tahoja, jotka pystyvät antamaan asiantuntija-apua liiketoiminnan kehittämiseen, esimerkiksi taloushallinnossa ja markkinoinnissa. Lisäksi tarvitaan takausmekanismeja, jotka suojaavat sijoituksia poliittisilta riskeiltä.

Yksi FCA Investmentsin kumppaneista on Yhdysvaltain kehitysapuorganisaatio USAIDin rahoittama GEEL-ohjelma, joka tukee Somaliassa paikallista yritystoimintaa ja työllisyyttä yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. ”Ohjelmassa on kehitetty paikallisten yritysten valmiuksia niin, että niihin olisi mahdollista tehdä sijoituksia.”

Kärkkäisen mielestä pääomasijoitusten muotoinen rahoitus on hyvä lisä perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla. Köyhyyden vähentäminen ja työpaikkojen luominen edellyttävät uusia yrityksiä. Niiden on kuitenkin vaikea löytää rahoitusta, vaikka niillä olisi mahdollisuus menestyä ja kasvaa.

”Isot sijoittajat välttelevät usein pienyrityksiä. Näin on etenkin köyhimmissä ja konflikteista kärsivissä maissa, joissa on isoimmat riskit.”

Jutun ensimmäinen kuva: World Vision Kenia