Yritykset tekevät kehitysmaissa tasa-arvon eteen tärkeää työtä

Tasa-arvoa voidaan edistää kehitysmaissa myös taloudellisesti kannattavalla liiketoiminnalla. Neljä Finnpartnershipin liikekumppanuustukea saanutta yritystä kertoo, miten naisten asemaa voi parantaa käytännössä.

YK:n jäsenmaat ovat sopineet kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta, joka ohjaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen liittyviä ponnisteluja vuoteen 2030 kaikkialla maailmassa. Yksi keskeisistä tavoitteista (tavoite 5) on sukupuolten välinen tasa-arvo, mikä edellyttää naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista. Myönteisestä kehityksestä huolimatta naiset elävät yhä miehiä useammin äärimmäisessä köyhyydessä. Erityisesti kehittyvissä maissa naisten ja miesten osallistumismahdollisuuksissa on suuria eroja.

Tasa-arvon parantamiseen tarvitaan hallituksilta päätöksiä ja käytännön toimia, mutta naisten asemaa voi edistää myös kannattavan liiketoiminnan keinoin. Neljä Finnpartnershipin liikekumppanuustukea saanutta yritystä kertoo, miksi ne pitävät Agenda 2030:n tavoitteen edistämistä tärkeänä.

Käsitöistä lisätuloja köyhälle maaseudulle

Tasa-arvon edistämiseen liittyy oleellisesti naisten taloudellisen aseman parantaminen. Kenian köyhällä maaseudulla tulonlähteet ovat tiukassa. Oman peltotilkun antimien kauppaaminen paikallisilla markkinoilla on useimmille naisille ainoa mahdollisuus ansaita rahaa.

Muotoilijoiksi valmistuneet Minna Impiö ja Mari Martikainen halusivat parantaa asiaa. He perustivat yrityksen nimeltä Mifuko ja alkoivat runsas kymmenen vuotta sitten teettää design-tuotteita kenialaisilla käsityöläisillä. Nyt suomalaisten mallien mukaan tehtyjä koreja tekee 600–650 naista alueilla, jotka kuuluvat Kenian köyhimpiin. ”Toimimme aluksi kahdessa maakunnassa maan eteläosassa. Kun toimintamalli osoittautui toimivaksi, olemme monistaneet sen myös Turkanan alueelle Kenian pohjoisosaan”, sanoo Minna Impiö, Mifukon toinen perustaja.

Molemmat alueet ovat kärsineet ilmastonmuutoksen seurauksista. Erityisesti Turkanan aluetta on vaivannut poikkeuksellisen paha kuivuus, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. ”Käsitöistä naiset saavat säännöllisiä tuloja, mikä auttaa perheitä selviämään myös katovuosina.”

Impiön mukaan naiset ovat taitavia korien punojia. Käsitöitä tehdäkseen naisten ei tarvitse lähteä kotoa, vaan he voivat tehdä niitä muiden töiden rinnalla. Tekeillä olevan korin voi myös ottaa mukaan markkinoille tai vedenhakumatkalle.

Mifukolle töitä tekevät käsityöläiset ovat muodostaneet ryhmiä, jotka tapaavat säännöllisesti. Ryhmään kuuluminen on henkisesti tärkeä asia, mutta se myös tuo taloudellista turvaa. Jäseniltä kerätään pieniä summia yhteiseen kassaan, josta voi saada tiukan paikan tullen lainaa vaikkapa sairaalalaskun maksamiseen.

Mifuko on toiminut Keniassa runsaat kymmenen vuotta. Minna Impiö on nähnyt myönteisen kehityksen, jota suomalaisyritys on osaltaan edistämässä. ”Naiset ovat perustaneet tuloilla esimerkiksi kanaloita. Näin he saavat munien ja kananpoikasten myynnistä lisää rahaa. Kylissä näkee koko ajan kehitystä pienin askelin.”

Impiön mukaan työ vahvistaa naisten itsetuntoa ja taloudellista itsemääräämisoikeutta. Naisten saamat tulot hyödyttävät suoraan perheen hyvinvointia. ”Ne myös parantavat mahdollisuuksia lähettää lapset kouluun.”


Kuva: Sera Helsinki

Kutomo tarjoaa työn vammaisille naisille

Erityisen vaikeassa asemassa ovat kehitysmaiden vammaiset naiset, joiden mahdollisuudet saada koulutusta ja työtä ovat usein hyvin pienet. Esimerkiksi Etiopiassa vammaisuus nähdään usein perheen häpeänä, minkä vuoksi vammaisia saatetaan pitää muilta piilossa kodin seinien sisäpuolella.

Design-mattoja Etiopiassa valmistuttava Sera Helsinki haluaa edistää vammaisten naisten asemaa yhteiskunnassa ja ostaa mattoja kutomoilta, jotka työllistävät esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisia naisia. Kutomot saavat tukea vammaisten asemaa edistävältä Abilis-säätiöltä.

Sera Helsingin toinen perustaja Anna Suoheimo sanoo, että ajatuksena oli alusta lähtien liiketoiminta, jolla voitaisiin kohentaa etiopialaisten naisten asemaa ja maksaa kutojille tavanomaista korkeampaa palkkaa tehdystä työstä. ”Kumppanuuteen kuuluu paljon muutakin kuin mattojen ostaminen. Käsityöläisille opetetaan ammatillisia taitoja. He myös saavat tukea, jotta he pääsevät mukaan yhteiskuntaan ja ymmärtävät oikeutensa”, Suoheimo toteaa.

”Suomalaiset pystyvät olemaan tässä avuksi. Meillä tasa-arvo on varsin hyvällä mallilla, mutta kehittyvissä maissa nämä eivät ole itsestään selviä asioita”, hän jatkaa.

Sera Helsinki tilaa tällä hetkellä mattoja viidestä kutomosta, jotka sijaitsevat pääkaupunki Addis Abebassa. Ne työllistävät noin 160 henkeä, pääasiassa naisia.

Sera Helsinki on lähtenyt kehittämään myös mattoihin tarvittavan villalangan tuotantoa Etiopian maaseudulla. ”Tavoitteemme on, että koko tuotantoprosessista vastaisivat vammaiset naiset aina lampaiden kasvatuksesta langan kehräykseen. Tämän järjestäminen on kuitenkin haasteellista, sillä vammaisten asema on erityisen heikko maaseudulla. Heitä on jopa vaikea löytää, koska heitä pidetään usein kotona neljän seinän sisällä.”

”Tässäkin teemme yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa, jotta saamme langantuotannon käyntiin.”


Kuva: Bevetrade

Tasa-arvoa voi kehittää yhdessä kumppanin kanssa

Myös kehitysmaiden kaupungeissa naiset ovat usein miehiä huonommassa asemassa työmarkkinoilla. Tämän on huomannut Vietnamissa juomatuotteita valmistuttava Bevetrade Oy. Yrityksen toimitusjohtaja Hanna Khalili sanoo, että kumppanien vastuullinen toiminta tasa-arvokysymyksissä ja kaikissa muissakin työntekijöiden oikeuksissa on yhteistyön ehdoton edellytys.

”Kiersimme aluksi sikäläisiä tuotantolaitoksia, joissa työntekijöiden työpäivät ovat pitkiä ja palkkataso matala. Työskentelyolosuhteissakin oli usein toivomisen varaa. Siksi olemme käyttäneet paljon aikaa luotettavan ja laadukkaan partnerin löytämiseen”, Khalili toteaa.

Vastuullinen paikallinen valmistaja löytyi, ja aloe vera -juomien ja kookosvesien tuonti Eurooppaan on kasvanut mukavasti. Suomessa Bevetraden tuotteita myyvät päivittäistavarakaupat.

Bevetrade teki Finnpartnershipin tuella auditoinnin, jossa käytiin läpi vietnamilaisen yhteistyökumppanin ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät asiat ja vertailtiin niitä kansainvälisiin standardeihin. ”Selvitimme esimerkiksi tasa-arvoon ja työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Auditointi on auttanut kumppaniamme parantamaan toimintaa entisestään. Me taas olemme pystyneet antamaan koulutusta esimerkiksi tuotannon laadun ja työskentelyolojen kehittämisessä. Kaikki hyötyvät, kun näissä asioissa päästään eteenpäin.”

”Yksi myönteinen asia on, että naiset myös etenevät työurallaan vastuullisempiin tehtäviin. Esimerkiksi Bevetraden tuotteiden vastuuhenkilö on nainen”, Khalili mainitsee.

Vietnamissa tehdyn auditoinnin myötä tasa-arvoon liittyvät asiat on otettu osaksi Bevetraden kehitysmaita koskevaan strategiaan ja liiketoimintamalliin.

”Osaamme käydä nämä asiat nyt järjestelmällisesti läpi. Bevetrade on parhaillaan laajentamassa toimintaansa Ecuadoriin ja Peruun. Auditoimme tarkasti kaikki potentiaaliset kumppanit.”


Kuva: Shutterstock

Kauppakumppaniksi voi valita naisen

Suomalaiset yritykset voivat edistää tasa-arvoa myös suosimalla kauppakumppaneina kehitysmaiden naisyrittäjiä.

Tämä on mahdollista kahvipaahtimoalalla toimivan Olfactoryn sähköisellä kauppapaikalla, jossa pienpaahtimot ja kehitysmaiden kahvinviljelijät voivat jatkossa käydä suoraan kauppaa toistensa kanssa ilman välikäsiä.

”Rakenteilla olevalle kauppapaikalle tulee sekä miesten että naisten tuottamaa kahvia, mutta paahtimo voi edistää tasa-arvoa valitsemalla kumppanikseen naisviljelijän”, kahvinpaahtimoyrittäjä Benjamin Andberg sanoo. ”Myös kahvinpaahtimo hyötyy, sillä naiset tekevät usein työn huolellisemmin. Se näkyy kahvinpapujen laadussa. Tasa-arvon edistäminen on myös oleellinen osa vastuullista liiketoimintaa, mikä on tärkeä asia entistä useammille asiakkaille”, Andberg jatkaa.

Kahvin digitaalinen kauppapaikka toimii siten, että Itä-Afrikan sekä Keski- ja Etelä-Amerikan pienet kahvintuottajat voivat laittaa verkkopalveluun myytävät kahvierät. Pienpaahtimo valitsee haluamansa kahvin ja sopii hinnasta ja muista käytännön järjestelyistä suoraan viljelijän kanssa.

”Näin välistä jää pois isoja toimijoita, jotka vievät ison osan tuotoista. Kantavana ajatuksemme on, että kahvinviljelijöiden tulee saada nykyistä parempi korvaus, sillä he tekevät tuotantoketjussa suurimman työn.”

Jutun ensimmäinen kuva: Mifuko

avaa sulje