Uusiutuvan energian kysyntä kasvaa vauhdilla kehitysmaissa

Puhtaan ja edullisen energian saaminen kaikille maailman ihmisille on valtava haaste. Neljä Finnpartnershipin liikekumppanuustukea saanutta yritystä kertoo, millainen ratkaisu niillä on kehitysmaiden kasvaviin energiatarpeisiin.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030:ssa maailman valtiot sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä. Yksi tavoitteista (tavoite 7) on edullisen, luotettavan ja puhtaan energian saaminen kaikille vuoteen 2030 mennessä.

Haaste on valtava, sillä puolitoista miljardia ihmistä elää edelleen ilman sähköä. Lisäksi ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi kaikkialla on siirryttävä entistä nopeammin fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Moni suomalainen yritys on tarttunut haasteeseen, sillä meiltä löytyy runsaasti osaamista esimerkiksi päästöttömän aurinkoenergian ja kestävästi kasvatetun biomassan hyödyntämisessä energiantuotannossa.

Neljä Finnpartnershipin liikekumppanuustukea saanutta yritystä kertoo, miten ne auttavat saavuttamaan globaalit energiatavoitteet ja avaavat samalla itselleen tietä kehitysmaiden nopeasti kasvaville markkinoille.


Kuva: SLA Innovative Energy Solutions

Auringosta päästötöntä energiaa

Suomessa sähköverkko kattaa lähes sataprosenttisesti kaikki kotitaloudet, mutta Afrikassa kaapeleiden vetäminen maaseudun kaikkiin kyliin ei ole realistista. Hajautetun energiantuotannon avulla syrjäistenkin seutujen asukkaat voivat kuitenkin saada kotiin sähkövalon ja virtaa kännykkään.

Tällaista ratkaisua tarjoaa suomalainen SLA Innovative Energy Solutions, joka toimittaa ja asentaa aurinkosähköjärjestelmiä Somalimaassa. ”Iso osa asiakkaistamme on köyhän maaseudun asukkaita”, yrityksen toimitusjohtaja Leila Omar sanoo.

Afrikan sarvi on maailman aurinkoisimpia alueita, mutta suurin osa energiasta tuotetaan kalliilla ja saastuttavalla dieselvoimalla. Tämän ongelman ratkaisussa Leila Omar ja hänen miehensä Mika Häikiö näkivät potentiaalisen bisnesmahdollisuuden. Kolme ja puoli vuotta Somalimaassa toiminut yritys toimittaa aurinkosähköjärjestelmiä laajalle asiakaskunnalle, kuten paljon energiaa kuluttaville yrittäjille ja vesipumppujen pyörittämiseen sähköä tarvitseville viljelijöille.

Tärkeä asiakasryhmä ovat myös teleoperaattorit, jotka tarvitsevat aurinkosähköä mobiiliverkon tukiasemissa.

Asiakkaina köyhiä kyläläisiä

SLA toimii myös syrjäisissä maaseutukylissä. Niissä yritys rakentaa aurinkovoimalan ja tarjoaa energiaa asukkaille palveluna kuukausimaksua vastaan. ”Näin köyhien kyläläisten ei tarvitse tehdä isoja alkuinvestointeja, vaan he saavat sähköä edullisesti ja luotettavasti”, Leila Omar toteaa.

Yritys myy maaseudulla myös pieniä aurinkosähköjärjestelmiä, joiden teho riittää kodin valaistukseen ja kännykän lataukseen. Laitteet saa kotiin pientä alkumaksua vastaan ja loppu maksetaan erissä. ”Osamaksu antaa mahdollisuuden ostaa laadukkaampi järjestelmä, joka halpoihin laitteisiin verrattuna kestää pitkään. Lisäturvaa asiakkaalle tuo se, että annamme laitteille kahden vuoden takuun.”

Somalimaan alue on köyhää, mutta muuhun Afrikan sarveen verrattuna se on poikkeuksellisen vakaa ja rauhallinen. ”Toimintaympäristö on haasteellinen, mutta energia-alan lisäksi myös muiden suomalaisten yritysten kannattaisi etsiä rohkeasti liiketoimintamahdollisuuksia Somalimaasta. Tärkeintä on sitoutuminen ja tiivis läsnäolo paikan päällä.”


Kuva: Solar Fire Concentration Oy

Energiaa maaseudun pienyrittäjille

Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää myös muuhun kuin sähkön tuotantoon. Solar Fire Concentration Oy on kehittänyt kehitysmaiden oloihin soveltuvan laitteen, jossa peileillä kohdistetun auringonvalon avulla saadaan aikaan jopa 300 asteen lämpötila. Se riittää mainiosti esimerkiksi leipomotoimintaan.

Yrityksen perustajiin kuuluva Eva Wissenz kertoo, että erityisenä kohderyhmänä ovat haavoittuvat ihmisryhmät, joilla ei olisi muuten mahdollisuutta saada edullista ja puhdasta energiaa. ”Kestävän kehityksen tavoite on liiketoimintamme ytimessä. Laitteemme soveltuu esimerkiksi köyhän maaseudun pienyrittäjille, joilla ei olisi muuten varaa ostaa energiaa – jos sitä olisi ylipäätään saatavilla”, Wissenz toteaa.

Yritys on toteuttanut Keniassa ja Tansaniassa useita pilottihankkeita, joissa yrittäjät käyttävät laitteita esimerkiksi leipomotuotteiden valmistukseen. Niillä voidaan myös kuivata ja paahtaa maataloustuotteita, kuten hedelmiä, pähkinöitä ja kasviksia. Tekniikkaa on kokeiltu onnistuneesti kalojen kuivaukseenkin.

”Pilottihankkeista on saatu hyviä tuloksia. Aurinkoenergia on tuonut laitteiden käyttäjille huomattavaa lisäarvoa.”

Tekniikan sovelluttava paikallisiin oloihin

Wissenz painottaa, että tekniikan kehittämisessä on otettava tarkasti huomioon paikalliset olot. Laitteiden on oltava helppoja huoltaa. Niissä ei myöskään saa olla korkeaa teknologiaa, joka nostaisi liikaa niiden hintaa.

Solar Fire Concentrationin kumppaneita ovat olleet kansalaisjärjestöt ja YK-järjestöt, joiden kanssa on järjestetty myös koulutusta esimerkiksi yritystoiminnan perusteista. Nyt yritys on aloittamassa laitteiden myynnin. Kenian ohella markkina-alueita ovat Uganda, Brasilia ja Filippiinit. Laite maksaa alle tuhat euroa, mutta monella pienyrittäjällä vaikkapa Keniassa ei ole varaa hankkia sitä omilla säästöillään. ”Tähän tarvitaan pienlainoja, joiden järjestämisestä olemme keskustelleet muun muassa Grameen-säätiön kanssa.”

Eva Wissenz huomauttaa, että aurinkoenergian käytön lisääminen vähentää myös ympäristöön kohdistuvia paineita. Esimerkiksi Afrikassa ruuanvalmistukseen ja kuivattamiseen käytetään perinteisesti polttopuita tai hiiltä, mikä kuluttaa jo ennestään niukkoja metsävaroja. Uudella tekniikalla tuotettu puhdas energia parantaa myös terveyttä, kun työntekijät eivät altistu epäterveellisille ilman epäpuhtauksille.


Kuva: Solar Water Solutions Oy

Puhdasta vettä aurinkoenergian avulla

Auringosta saatavaa energiaa voidaan käyttää myös puhtaan juomaveden tuotantoon alueilla, joilla sitä olisi muuten vaikea tai kallis toteuttaa. Suomalainen Solar Water Solutions Oy on kehittänyt merikonttiin mahtuvan vedenpuhdistusjärjestelmän, jonka voimanlähteenä ovat aurinkopaneelit. ”Juomavettä voidaan tuottaa lähes mistä tahansa vesilähteestä ilman päästöjä ja kemikaaleja. Lisäksi aurinkoenergialla tuotettuna käyttökustannukset ovat lähes nolla”, yrityksen toimitusjohtaja Antti Pohjola sanoo.

Solar Water Solutionsin ratkaisu perustuu niin sanottuun käänteisosmoosiin, jossa puhtaat vesimolekyylit läpäisevät suodatinkalvon. Toiselle puolelle jäävät kaikki epäpuhtaudet, kuten kemikaalijäänteet, bakteerit ja virukset.

Suomalaisyrityksen puhdistusjärjestelmiä on käytössä Keniassa ja Namibiassa. Suurin osa niistä sijaitsee köyhissä ja syrjäisissä kylissä, joissa vesipumppujen pyörittämiseen ei ole tarjolla luotettavaa sähköverkkoa tai kalliita generaattoreita. Solar Water Solutionsin ensimmäisiä asiakkaita ovat olleet kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt ja kunnat. Kyliä varten toimitetut järjestelmät pystyvät tuottamaan tyypillisesti 1500 litraa puhdasta vettä tunnissa. Se riittää tyydyttämään noin tuhannen ihmisen vedentarpeen.

”Laitteilla voi suodattaa myös merivettä. Siksi ne soveltuvat makean veden puutteesta kärsiville valtamerien saarille. Aurinkoenergian hyödyntäminen on järkevää, sillä juomaveden valmistaminen merivedestä vie paljon energiaa, joka dieselillä tai verkkosähköllä tuotettuna on hyvin kallista.”

Biopolttoainetta teollisuuden jätteistä

Vähäpäästöisten energiamuotojen tarve on niin mittava kaikkialla maailmassa, että kysynnän tyydyttämiseksi on luotava teollisen mittaluokan ratkaisuja. Tällaiseen tähtää energiayhtiö St1, joka testaa parhaillaan Thaimaassa edistyneen etanolin valmistusta liikenteen polttoaineeksi.

Hanke on hyvä esimerkki kiertotaloudesta, jossa jätekin voi olla arvokasta raaka-ainetta. ”Käytämme etanolin tuotantoon kassavatärkkelyksen tuotannossa syntyvää märkää ja kuitupitoista massaa, jolle on muuten vaikea löytää hyötykäyttöä”, St1:n hanketta Thaimaassa vetävä Antti Aromäki sanoo.

Pohjoismaissa St1 on kehittänyt ruokaketjun ulkopuolisista raaka-aineesta tuotettavaa jäte- ja tähdepohjaista liikenne-etanolia. Tähänastiset raaka-aineet ovat elintarviketeollisuuden jätteet ja tähteet, kotitalouksien ja kauppojen biojätteet sekä sahanpuru. St1 on kartoittanut bioetanolin valmistukseen soveltuvia elintarviketeollisuuden jätevirtoja ympäri maailmaa. Thaimaan kassavajäte on osoittautunut yhdeksi parhaimmin soveltuvaksi raaka-aineeksi yhtiön teknologialle. Kassava eli maniokki on mukulakasvi, jota viljellään yleisesti Aasiassa ja Afrikassa.

”Keskitymme biopolttoaineissa teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, silloin tuotanto on ekologisesti ja eettisesti kestävällä pohjalla. Sivuvirtojen hyödyntäminen on myös taloudellisesti järkevää, eikä silloin tarvitse erikseen viljellä energiakasveja.”

St1:n kumppani Thaimaassa on Ubon Bio Ethanol, jolla on maan suurin kassavaetanolin tuotantolaitos. Jos pilottitestauksen tulokset ovat hyvät, kaupallisen tuotantolaitoksen konsepti otetaan mahdollisesti käyttöön muissakin paikallisissa tärkkelystuotantolaitoksissa ja läheisissä maissa. Aromäen mukaan pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa Thaimaahan jopa 20 tuotantolaitosta, joiden yhteen laskettu tuotantokapasiteetti olisi 400 miljoonaa litraa etanolia vuodessa.

”Uusiutuvien energiaratkaisujen on oltava laajasti hyödynnettävissä ja monistettavissa, jolloin ne alkavat konkretisoimaan kestävän kehityksen periaatteita ja tavoitteita.”

Jutun ensimmäinen kuva: St1

avaa sulje