Suomalaisyritykset täydentävät kehitysmaiden koulutustarjontaa

25.6.2020

Suomalainen koulutusalan yritys opettaa merenkulkualaa Filippiineillä. Toinen juurruttaa Vietnamiin uudenlaisia opetusmenetelmiä. Mistä Finnpartnershipin tukemissa hankkeissa on kyse?

YK:n jäsenmaat ovat sopineet kestävän kehityksen tavoitteista, joista yksi (tavoite 4) on avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien turvaaminen kaikille vuoteen 2030 mennessä. Myös suomalaiset koulutusalan yritykset ovat mukana tavoitteen edistämisessä.

 

Keihäänkärkenä tekninen koulutus

 Hyvä esimerkki on Filippiineillä toimiva Gigamare Inc, joka on erikoistunut merenkulkualan koulutukseen.

”Suurin osa koulutettavista on valmistunut merenkulkualan kouluista Filippiineillä. Laadukas täydentävä koulutus mahdollistaa heidän työllistymisensä. Toisaalta koulutus auttaa jo työelämässä mukana olevia turvaamaan asemansa jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla”, Gigamaren toimitusjohtaja Jari Ullakonoja kertoo.

Gigamare perustettiin vuonna 2013 jatkamaan laivamoottoreita ja voimalaitoksia valmistavan Wärtsilän koulutustoimintaa Filippiineillä. Ullakonojan perheyrityksen ohella osakkaita ovat filippiiniläinen kumppani ja Suomen suurin ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Novia.

Gigamaren liikevaihdosta 70–80 prosenttia tulee merenkulkualan teknisestä koulutuksesta. ”Kursseilla opiskellaan muun muassa alusten koneiden, sähkö- ja apulaitteiden sekä automaation hallintaan liittyviä asioita. Koulutustarjontaa on laajennettu myös laivan käsittelyyn ja navigointiin”, Ullakonoja sanoo.

Koulutuksen kehittämisessä Gigamare tekee yhteistyötä Aboa Marean kanssa, joka on Novian merenkulkualan toimipiste Turussa.

Yrityksen merenkulkualan koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 1500 kurssilaista. Kurssiajat vaihtelevat yhdestä päivästä kuuteen kuukauteen.

 

Kuva: Gigamare Inc

 

Täydennystä paikalliseen opetukseen

Ullakonojan mukaan pisimmät kurssit on tarkoitettu paikallisista alan oppilaitoksista valmistuneille, jotka saavat täydentävää koulutusta ennen kuin aloittavat työt laivanvarustajalla. Tuleva työnantaja maksaa yleensä koulutuksen.

Merenkulkualan oppilaitoksia on Filippiineillä runsaasti, mutta opetuksen laadun taso vaihtelee suuresti. Yleinen ongelma ovat suuret luokkakoot, jolloin mahdollisuus harjoitella asioita käytännössä on rajattu.

”Täydentävällä koulutuksella on myös tärkeä henkinen vaikutus, sillä muutaman kuukauden kurssi lisää luottamusta omaan osaamiseen ja valmiuksia selvitä itse työelämässä.”

Maailman merillä työskentelevillä filippiiniläisillä on merkittävä taloudellinen vaikutus paikallisen perheiden elämään ja koko kansantalouteen. Ullakonoja sanoo, että Gigamare on osaltaan pystynyt auttamaan tuhansia filippiiniläisiä nousemaan köyhyydestä.

Yrityksen tekemien selvitysten mukaan koulutukseen tulevien nuorten perheiden ansiot ovat tyypillisesti noin 300 dollaria kuukaudessa. Laivalla aloittavan työntekijän palkka on vähintään 500 dollaria, mutta työuran edistyessä vaikkapa konepäällikkö voi ansaita tuhansia dollareita kuukaudessa.

”Merillä työskentelevillä on valtava vaikutus omaan lähipiiriin ja koko Filippiinien talouteen.”

 

Koulutus laajenee uusille aloille

Merenkulun tekninen koulutus on Gigamaren keihäänkärki jatkossakin, mutta tarkoitus on kehittää liiketoimintaa myös uusilla toimialoilla. Tätä varten yritys on saanut Finnpartnershipin liikekumppanuustukea.

Uusiin päänavauksiin kuuluu muun muassa kielikoulutus, jossa Saksaan rekrytoitavat filippiiniläiset sairaanhoitajat opiskelevat saksaa kahdeksan ja puolen kuukauden kursseilla.

Ullakonoja uskoo, että suomalaisella koulutusviennillä voisi löytyä laajemminkin mahdollisuuksia Filippiineillä.

”Suomen hyvä maine koulutusasioissa auttaa, mutta toisaalta tämä on myös hyvin kilpailtu ala. Filippiiniläiset koulut ovat hyvin kiinnostuneita tekemään yhteistyötä suomalaisten ja muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Toinen kysymys on, miten yhteistyöstä saadaan yrityksille kannattavaa liiketoimintaa.”

 

Kuva: Arkki International Oy

 

Arkkitehtuurikoulu laajensi Vietnamiin

Suomalaisista koulutusalan yrityksistä Kaakkois-Aasiassa toimii myös Arkki International Oy, joka tuotteistaa ja vie ulkomaille arkkitehtuurikoulu Arkin opetussisältöjä. Ensimmäiset pilottihankkeet alkoivat Vietnamissa pari vuotta sitten.

Arkki Internationalin toimitusjohtaja ja Arkin rehtorina vuosina 1993–2019 toiminut Pihla Meskanen sanoo, että yhteistyö käynnistyi vietnamilaisen delegaation vierailusta Helsingin Slush-tapahtumassa.

”Innovaatioihin, älykkääseen kaupunkiin ja koulutukseen liittyviä yrityksiä kartoittanut ryhmä vieraili tuolloin myös lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulussa”, Meskanen kertoo.

Vierailun jälkeen keskustelut jatkuivat, ja lisävauhtia Arkki Internationalin liiketoiminnan valmisteluihin Vietnamissa antoi Finnpartnershipin liikekumppanuustuki.

Yhteistyökumppaniksi löytyi paikallinen yritys Viet Motion, jonka kanssa Arkki International solmi koulutuskonseptia koskevan lisensointisopimuksen käsittäen kymmenen maata Kaakkois-Aasiassa. Finnpartnershipin tukema hanke käsitti muun muassa vietnamilaisen henkilökunnan koulutuksen toteuttamaan opetussisältöjä totutusta poikkeavalla tavalla suomalaisten oppien mukaisesti. Henkilöstä sai myös teknologista ja hallinnollista koulutusta.

 

Lapset mukaan kehittämään kaupunkia

Ensimmäinen hanke Vietnamissa alkoi kaksi vuotta sitten Ho Chi Minhissä eteläisessä Vietnamissa. Kyse on viikon mittaisista osallistavan kaupunkisuunnittelun kursseista, joissa 8–14 -vuotiaat lapset pääsevät ideoimaan lapsiystävällistä kaupunkia.

YK:n lastenjärjestö Unicefin rahoittama hanke järjestetään yhteistyössä kaupungin suunnittelu- ja arkkitehtuuriosaston sekä innovaatio-organisaatio Saigon Innovation Hubin kanssa.

”Etusijalla kurssille pääsyssä ovat huostaanottokeskuksissa ja lastenkodeissa olevat syrjäytyneet lapset. Kurssilla lapset perehtyvät kaupunkisuunnitteluun ja kertovat päättäjille kehitysehdotuksiaan.”

Meskasen mukaan Ho Chi Minhin miljoonakaupungissa lasten huolenaiheet liittyvät ennen muuta ilmansaasteisiin ja kaoottiseen liikenteeseen.

”Mopoja on niin paljon, että katuja on kävellen vaikea ylittää turvallisesti. Lapset kiinnittivät huomiota myös jätehuollon ja viheralueiden puutteisiin.”

Osallistavan kaupunkisuunnitteluhankkeen ohella Arkki järjestää Ho Chi Minhissä luovuuskasvatukseen keskittyviä kerhoja, joihin lapset voivat osallistua koulun jälkeen. Toimintaa järjestetään jo kahdessa eri kaupunginosassa ja se rahoitetaan osanottomaksuilla.

 

Kuva: Arkki International Oy

 

Tasa-arvoinen koulutus tutuksi

Meskasen mielestä Arkki Internationalin tuoma lisäarvo Vietnamissa on ennen muuta se, että se tekee tunnetuksi toisenlaisista lähtökohdista lähtevää koulutusta.

”Suomessa kaikki otetaan mukaan tasa-arvoisesti ja lasten mielipiteille annetaan arvoa. Tuomme esille vahvasti myös sitä, että oppiminen on iloinen asia. Tarkoitus on valmistaa lapsia elämään, ei koulunumeroita varten.”

Meskasen mukaan Ho Chi Minhin pilottihanke oli ensimmäinen askel Arkki Internationalin Kaakkois-Aasiaan laajentumisessa. Tavoitteena on yhdessä vietnamilaisen kumppanin kanssa laajentaa toimintaa muuallekin Vietnamiin ja toisiin alueen maihin. Liiketoiminnan laajentamisen valmisteluihin Arkki on saanut Finnpartnershipin tukea.

Vietnamin ulkopuolella liikkeelle on päästy Thaimaassa, jossa ensimmäinen Arkki-keskus avattiin keväällä 2019. Meskasen mukaan laajentumista on valmisteltu muun muassa kouluttaen henkilökuntaa laaja-alaisesti.

”Tähän mennessä Arkki on tavoittanut jo yli 3500 lasta Vietnamissa ja 1000 Thaimaassa.”

 

 

Jutun ensimmäinen kuva: Gigamare Inc

avaa sulje