Suomalaisesta osaamisesta apua Afrikan asuntopulaan

Suomalainen arkkitehti kehitti kumppaneineen uuden konseptin asuntorakentamiseen, joka tarjoaa helpotusta Norsunluurannikon asuntopulaan. Finnpartnershipin tuki vauhdittaa maahan etabloitumista.

Länsiafrikkalainen Norsunluurannikko toipuu vähitellen maata vuosina 2002–2007 repineestä sisällissodasta. Yhteiskuntasovun vahvistaminen edellyttää kansalaisten peruspalvelujen parantamista. Niihin kuuluvat säälliset asunnot, joista on huutava pula. Näistä lähtökohdista espoolainen arkkitehti Rauno Ali-Kovero lähti miettimään ratkaisuja, joilla Norsunluurannikolla voitaisiin nopeuttaa kohtuuhintaista asuntorakentamista. ”Tähän tarvitaan muun muassa paikallisiin oloihin sopivia rakentamistekniikoita sekä koulutusta ja opastusta projektien hallintaan, nykyaikaisiin työmenetelmiin ja uudenlaisiin rakennusmateriaaleihin”, Ali-Kovero luettelee.

Paikallinen kumppani pohjusti hanketta

Ali-Koverolla oli aiempaa kokemusta Maailmanpankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin rakennushankkeista kehittyvissä maissa. Norsunluurannikolla yhteistyökumppaniksi löytyi Amara Doumbouya. Suomessa pitkään asuneen Doumbouyan sukujuuret ovat Norsunluurannikolla ja hän on suomalais-afrikkalaisia yrityskontakteja edistävän Sisu Africa -yrityksen yksi perustajista. ”Keskeisin havainto rakentamisesta oli talojen suunnittelun ja rakentamisen kehno laatu. Esimerkiksi puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi asuntoihin muodostuu hometta, josta aiheutuu paljon terveyshaittoja”, Doumbouya sanoo. Keskeinen ongelma on myös rakentajien puutteellinen ammattitaito. ”Paikalliset rakentajat oppivat taitonsa isiltään tai muilta sukulaisiltaan. Rakentamiseen tarvittaisiin kuitenkin ammatillista koulutusta. Sama pätee suunnitteluosaamiseen.”

Uudenlainen rakentamisen konsepti

Doumbouyan havaintojen perusteella Ali-Kovero ryhtyi miettimään ratkaisuja ongelmiin, joihin kuuluvat muun muassa urakoiden hidas eteneminen, vanhanaikainen tekniikka ja huono projektinjohto. Ratkaistavia asioita ovat myös rakennusten heikko energiatehokkuus ja kosteusongelmat. Suunnittelun tuloksena syntyi HULE-konsepti (home units with low energy needs), joka on ekologinen vaihtoehto 4–5 kerroksisten kerrostalojen rakentamiseen. Ali-Kovero ja Doumbouya ovat kartoittaneet Norsunluurannikon markkinoita ja käyneet esittelemässä konseptiaan useille eri tahoille. ”Meille tärkeitä tahoja ovat esimerkiksi rakennusalan edunvalvontajärjestöt, paikalliset sijoittajat, sosiaaliseen asuntorakentamiseen keskittyvä valtionyhtiö sekä paikalliset poliitikot”, Ali-Kovero luettelee. Valmisteluihin on kuulunut myös HULE-yhteisyrityksen perustaminen Norsunluurannikolle. ”Käynnistämme hankkeen toisen vaiheen, kun olemme saaneet enemmän tietoa, mihin meidän kannattaa maassa optimaalisesti pyrkiä”, Ali-Kovero sanoo. Hänen mukaansa on mahdollista, että HULE laajentaa tarjontaansa kerrostaloista muuhun rakentamiseen, jossa käytetään nykyaikaisia työmenetelmiä ja uusia materiaaleja. ”Tarkoitus on perustaa myös ainakin johonkin uuteen rakennusmateriaaliin keskittyvä tuotantoyksikkö”, Ali-Kovero suunnittelee.

Finnpartnershipin tuki auttoi alkuun

Rauno Ali-Koveron yritys Arkkitehdit Ali-Kovero Oy sai Finnpartnershipiltä liikekumppanuustukea kumppaneiden kartoittamiseen, hankeselvityksiin ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen Norsunluurannikolla. Näiden vaiheiden kautta yritys pyrki perustamaan maahan yhteisyrityksen ja tämä liikekumppanuustuen tavoite myös saavutettiin HULE:n perustamisen myötä. ”Finnpartnershipin rahoitus antoi erittäin hyvän taloudellisen tuen hankkeen valmisteluun.”

Paikallisten toimintatapojen ja sopimuskäytäntöjen opettelu on vienyt aikansa. Ali-Kovero sanoo, että ilman Amara Doumbouyan hyviä yhteyksiä eteneminen olisi ollut paljon hitaampaa. ”Valmiit verkostot paikan päällä ovat aivan keskeisiä menestymisen kannalta”, Ali-Kovero korostaa. Doumbouyan mukaan hänen keskeinen tehtävänsä on vakuuttaa asiakkaat siitä, että pohjoismaisen rakentamisen malli takaa kustannustehokkaan ja laadukkaan tuloksen sovitussa aikataulussa. ”Iso ongelma täällä on, että vuoden rakennusprojekti voi kestää viisikin vuotta. Moni rakennuttaja ajautuu silloin rahoitusvaikeuksiin, kun pankkilainojen maksu painaa päälle”, Doumbouya kertoo.

Potentiaalinen markkina suomalaisyrityksille

Ali-Kovero ja Doumbouya haluavat tasoittaa muidenkin suomalaisyritysten tietä Norsunluurannikolle. Suunnitelmissa on muun muassa epävirallinen ”Suomi-talo”, josta myös Suomen kiertävä suurlähettiläs saisi työtilat käyntiensä ajaksi. ”Näin talo palvelisi myös virallisempaa yhteydenpitoa Suomen ja Norsunluurannikon välillä”, Ali-Kovero sanoo.

Norsunluurannikko on jäänyt suomalaisyrityksille suhteellisen vieraaksi maaksi, ja viime vuosien levottomuudet ovat entisestään vähentäneet kiinnostusta. ”Toisaalta juuri nyt olisi hyvä vaihe tutustua jaloilleen nousevaan maahan ja tarjota sinne palveluksia, joita siellä kipeästi tarvitaan.” Ali-Koveron mielestä toinen suuri mahdollisuus Norsunluurannikolla on Afrikan kehityspankki, jonka pääkonttori sijaitsee maan suurimmassa kaupungissa Abidjanissa. ”Kehityspankista olisi mahdollista saada rahoitusta hankkeisiimme, mutta toistaiseksi asuntorakentaminen ei ole rahoituksen painopistealueita. Toisaalta jos saamme Norsunluurannikolla liikkeelle näyttäviä hankkeita, koko Afrikka tuntee ne pian”, Ali-Kovero huomauttaa.