Perunamestarit valloittaa Itä-Afrikan peruna- ja avokadomarkkinoita

Pohjanmaalainen yritys sai jalansijan Tansaniassa kehitysyhteistyöprojektin kautta. Hankkeiden sijaan Perunamestarit ja Eero Pisilä haluavat kehittää arvoketjuja maataloussektorilla.

Kymmenien vuosien työ perunan parissa oli luonut Perunamestarit Oy:n toimitusjohtajalle Eero Pisilälle lämpimät suhteet Suomen yliopistomaailmaan ja Luonnonvarakeskukseen.

Eräänä päivänä vuonna 2010 tuttu akatemiaprofessori Jari Valkonen otti yhteyttä. Tansaniassa ei ollut lainkaan ohjelmaa terveen siemenperunan tuotannolle, toisin kuin monissa muissa Afrikan maissa, Valkonen sanoi.

Erinäisten vaiheiden jälkeen yhteistyö ulkoministeriön kanssa alkoi: syntyi Seed Potato Development Project. Koulutettiin ihmisiä, varusteltiin mikrolisäyslaboratorio ja rakennettiin kasvihuoneita.

Kolmivuotisen hankkeen päättyessä Suomen taloudella ei mennyt häävisti, ja kehitysyhteistyötä leikattiin. Perunahanke ei saanut jatkorahoitusta. Suhteet Tansaniassa oli kuitenkin luotu, ja työ tuntui olevan vasta aluillaan, joten Pisilä päätti jäädä. Ulkoministeriön rahoittama Finnpartnership-ohjelma antoi alkuun tukea, mikä mahdollisti pienyritykselle loikan aloituskynnyksen ylitse. Pisilä oli myös alkanut hankkeen kuluessa ajatella, että tarvitaan muutakin kuin hanke siemenperunoille: pitää panostaa koko arvoketjuun.

”Pitää saada toimimaan sellainen ketju, jossa siemenperunan myyjä saa rahaa perunan myynnistä. Tarvitaan ketju, jossa aina joka porras saa edelliseltä hyötyjä, ja rahavirrat kulkevat taaksepäin. Jos tätä taloudellista prosessia ei saa toimimaan, on turha rypistää”, Pisilä toteaa.

 

Tutkimukset käynnissä

Paikallinen yritys saatiin rekisteröityä alkuvuodesta 2017, ja nyt Perunamestarit elää Tansaniassa kokeiden ja pilottihankkeiden aikaa. Tutkitaan, mitkä perunalajikkeet toimivat ja millaiset tuotantopotentiaalit on eri aikoihin istutetulla perunalla. Kesällä 2017 kokeiltiin viljellä koko sato kuivalla kaudella, ja vettä kului paljon.

”Nyt tutkitaan, että jos halutaan ympärivuotinen perunatarjonta, kuinka paljon siitä katetaan viljelyllä ja kastelulla, ja miten paljon esimerkiksi kylmävarastoinnin kehittämisellä”, Pisilä sanoo.

Tansaniassa on kymmenen kertaa enemmän perunapeltoa kuin Suomessa. Pitkään peruna oli pienviljelijöiden oma selviytymiskeino, mutta vuonna 2017 Tansanian hallitus päätti virallisestikin alkaa edistää perunan käyttöä ruokakasvina.

Markkina pitäisi Pisilän mukaan saada toimimaan.

”Tansaniassa ja naapurimaissa asuu yhteensä noin 400 miljoonaa ihmistä, ja ainoa verkosto ovat nämä pienillä avolava-autoilla ajelevat välikädet, jotka ostavat perunat”, Pisilä sanoo.

”Jossain saatetaan tarvita perunaa, mutta siitä ei tiedetä tuotantoalueilla. Jos siellä olisi verkostot naapurimaihin kunnossa, niin voitaisiin saada aikaan tilanne, että puhelinsoitolla saa seuraavana päivänä lähtemään 25 tonnia lajiteltua perunaa kohti myyntipaikkaa. Voitaisiin järjestää logistiikkavirrat tuotannosta perunaa tarvitseville alueille ja samalla vähentää hävikkiä varastointia kehittämällä.”

Se on Perunamestarien kuningasajatus Tansaniassa.

 

Perunabisneksen salaisuus: sosiologia

Pisilällä on paikan päällä suomalainen projektipäällikkö, mutta suuren arvon hän antaa seuraavan portaan päälliköille, jotka ovat molemmat paikallisia sosiologeja. He ovat kulttuurin, yhteiskunnan ja kielen tulkkeina ensiarvoisen tärkeitä, Pisilä korostaa. Hän on oppinut esimerkiksi tansanialaisen yhteiskunnan eri kerrostumia.

” Lähdetään ensin siitä, että ei ole sosiaaliturvaa, joten perhe on tärkeä. Työntekijä saattaa todeta, että serkku tai täti tarvitsee jotain, joten en voi tulla töihin. Seuraava kehä on monesti kirkkoyhteisö, joka on osa tukiverkostoa. Ongelmissa voidaan soittaa jollekulle, joka käy samassa kirkossa. Sitten tullaan heimotasolle. Jos rakennetaan organisaatiota, niin heimot voivat olla poissulkevia tekijöitä – joku saattaa sanoa, että tämän heimon ominaisuudet ovat semmoista, että harkitaan vielä voiko heitä ottaa mukaan ollenkaan.”

Ja sitten on vielä noituus.

Kylätasolla ja firman pyörittämisessä Pisilä törmää ”yllättävän usein” uskoon siitä, että joku yrittää vaikuttaa noitakeinoin toimintaan. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa melkeinpä maasta riippumatta perinteinen usko esi-isiin, kansanparannukseen ja myös noituuteen elää vahvana. Myös lääkärit käyvät parantajien vastaanotoilla, ja toisin päin. Suomalaisiin silmiin taikausko saattaa näyttää primitiiviselta, mutta perinteinen ajattelu on syvällä kulttuurissa ja ihmisten uskonnollisessa ajattelussa. Jos Afrikassa haluaa toimia, uskonasioita ei kannata ylenkatsoa tai pilkata.

Luottamusta pitää olla, ja se perustuu usein siihen, että yksilön takaa yhteisö, on se sitten perhe, kirkko, heimo tai joku muu.

 

Ensimmäiset viralliset luomuavokadot

Perunoiden lisäksi Tansania tarjosi Pisilälle uuden aluevaltauksen: avokadot. Ne viihtyvät samoilla alueilla perunan kanssa, ja sato kypsyy eri aikaan kuin Meksikossa ja Espanjassa, joista valtaosa Euroopan avokadoista tulee.

Hän sai tuottajille avokadon luomumerkin, ensimmäisen Tansaniassa. Myös avokadot kytkeytyvät Pisilän ajatteluun tuotantoketjuista ja maaseudun kytkemisestä mukaan rahatalouteen.

”Sinne pienille viljelijöille kyliin jos saataisiin tulonmuodostus käyntiin sillä, että avataan vientimarkkina EU:hun”, Pisilä visioi.

Sertifikaattien neuvotteleminen ja EU:n ovien avaaminen on ehkä helpompaa suomalaiselle maanviljelyn asiantuntijalle – avokadot hoituvat kyllä tansanialaisten voimin.

 

 

Lähde: Pasi Nokelainen & Esa Salminen: Afrikan valloittajat (Avain kustannus 2018)

Kuva: Perunamestarit

 

Tällä hetkellä Perunamestareiden kautta työllistyy 350 luomuavokadofarmaria. Lue Perunamestareista aiemmin kirjoitettu menestystarina täällä.

avaa sulje