Nokian spinoff Sibesonke palvelee Itä-Afrikan viljelijöitä

Vaikka älypuhelimet valtaavat alaa kaupungeissa, maaseudulla on paljon käyttöä tekstipohjaiselle tiedonsiirrolle, joka ei tarvitse edes internetiä.

Tansaniassa maanviljelijät voivat tarkistaa sään tai vaikka tuotteiden hintatiedot peruspuhelimilla – eivätkä varmasti tiedä, että taustalla on Nokian siipien suojista lentoon lähtenyt palvelu.

Kaverukset Uwe Schwarz ja Timo Alakoski kehittelivät 2000-luvulla USSD-protokollaan perustuvia liikeidoita kehittyvien maiden markkinoille Nokia Siemens Networkin leivissä. USSD mahdollistaa tiedonsiirron internet-tyyliin peruspuhelimissa ilman internetiä.

Huhtikuussa 2009 Nokia uudisti liiketoimintaansa ja muutti toimintojaan. USSD ei enää mahtunut mukaan, mutta kehittäjille tarjottiin mahdollisuutta pitää ideansa ja jatkaa niiden parissa oman yrityksensä turvin. Schwarz ja Alakoski pohtivat asiaa ja päättivät perustaa Sibesonken.

 

Etelä-Afrikasta Itä-Afrikkaan

Sibesonke etsi markkinoita ja kokeili ensin Etelä-Afrikassa erilaisia sovelluksia, kuten jalkapallon maailmancuppiin liittyvää palvelua. Yrityksen kehittämä nimetön chat-huone toi hi-virusta kantaville kanavan keskustella vertaisten kanssa.

Mobiilipalvelut Etelä-Afrikassa olivat lupaavia, ja palkintojakin tuli: Sibesonke voitti startup-tapahtuma Slushin pitchaus-kilpailun vuonna 2009 ja yleisafrikkalaisen AfricaComin innovaatiopalkinnon vuonna 2010.

Pian kuitenkin kävi ilmi, että vielä järkevämmät markkinat voisivat olla muualla. Eteläafrikkalainen teleoperaattori Vodacom rohkaisi siirtymään Itä-Afrikkaan. Maaliskuussa 2013 Sibesonke julkisti yhteistyösopimuksen Tansanian maatalous-, ruokaturva- ja osuuskuntaministeriön sekä karja- ja kalastusministeriön kanssa.

”Nyt me keskitymme sataprosenttisesti maatalousbisnekseen”, Schwarz sanoo.

Markkinat ovat olemassa: esimerkiksi BNC Veterinary Services -tutkimuslaitoksen mukaan Tansanian karjankasvatusalueilla kotitalouksilla oli vuonna 2016 vähintään yksi matkapuhelin, mutta vain seitsemän prosenttia puhelimista oli älypuhelimia. Kansallisella tasolla kännykän omistaa yli 60 prosenttia tansanialaisista, mutta internetiä käyttää vain reilut 30 prosenttia väestöstä.

Nettiä tai ei, erilaisia mobiilipalveluita maaseudun väestölle on, ja niitä käyetään – karjankasvattajat esimerkiksi hintatietojen tarkistamiseen ja tautien tunnistamiseen.

Nyt Sibesonken mFarming-palvelu (swahiliksi mKilimo) tarjoaa viljelijöille ministeriöiden ja yhteistyökumppanien kanssa yhteistyössä räätälöityä tietoa säästä ja esimerkiksi lannotteista ja tuholaisista. Kun datayhteydet jatkossa paranevat, viljelijä voi napata esimerkiksi kasvitaudista kuvan ja lähettää sen asiantuntijan arvioitavaksi.

Maataloustuotteiden hintatiedot taas auttavat viljelijöitä suunnittelussa: tuotantoalueet ovat usein kaukana ja kalliin matkan päässä kaupunkien toreilta. Ajantasainen tieto auttaa päättämään, milloin olisi oikea aika lähteä kylille myymään satoa.

”Idea on auttaa viljelijöitä lisäämään tuottavuuttaan ja tulojaan: saamaan isompia satoja ja niistä paremman hinnan säkkiä kohden”, Schwarz sanoo.

 

Mainostuloja, käyttäjien maksuja ja konsultointia

Tulovirtansa Sibesonke kerää monista puroista. Osa mFarming-palvelun tiedosta on tarjolla käyttäjille ilmaiseksi, mutta osa löytyy vain maksullisen premium-palvelun puolelta. Järjestelmässä on myös mainoksia, esimerkiksi rehusta ja tuholaismyrkyistä. Voittoa Sibesonke tuotti ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

Esiselvityksiin, partnerien identifiointiin, henkilökunnan koulutukseen ja palvelujen jatkokehittelyyn yritys on saanut myös valtion tukea: Finnpartnershipiltä ja Tekesin BEAM-ohjelmasta, joka on nykyään osa Business Finlandia. Schwarzin mukaan tuki oli yritykselle hyvin keskeistä.

Lisäksi Sibesonke tekee konsultointeja ja myy teknisiä ratkaisuja toisille toimijoille: tunnetuille maailmanlaajuisille järjestöille ja yksityisille yrityksille, jotka haluavat ratkoa pienviljelijöiden ongelmia Itä-Afrikassa.

”Monet yksityiset yritykset näkevät maanviljelijöissä hyödyntämätöntä potentiaalia”, Schwarz sanoo. ”Ani harva pienviljelijä esimerkiksi käyttää toistaiseksi lannoitteita. Jos useampi tekisi niin, Afrikka voisi kehittyä niin, että ruokaa riittäisi vientiin, kun nyt mantereelle joudutaan tuomaan ruokaa.”

 

Nokia-kokemus toi kannuksia

Schwarz ja Alakoski saivat olla mukana, kun Nokia alkoi kehittää tuotteita nimenomaan kehittyvien maiden markkinoille. Kokeiltiin monella eri saralla, mikä toimii ja mikä ei. Viereisellä osastolla kehiteltiin esimerkiksi opettavaisia pelejä matematiikan oppimiseen, toisaalla taas Nokia Life Tools -työkaluja, joissa tekstiviestillä sai tietoa terveysasioista, maataloudesta, koulutuksesta ja viihteestä.

Myös monelle suomalaiselle tuttu prepaid-maksaminen on alun perin syntynyt kehitysmaiden markkinoille.

Sittemmin Nokia romahti, ja sen raunioista nousi monta innovatiivista pienempää yritystä. Sibesonkelaiset olivat silloin jo omillaan. Sibesonkelle Nokia-tausta takasi kehittyvien markkinoiden tuntemuksen ja tuotteet, joita he olivat kehitelleet isomman yrityksen suojissa pitkään. Nykyään globaalit yritykset saattavat kysyä heiltä neuvoa, kun alkavat kääntää katseitaan Afrikan maatalousmarkkinoita kohden.

”Monet todella isot yritykset käyvät samoja taisteluja, joita Nokia kävi Afrikassa 10–15 vuotta sitten. Monia kiinnostaa Afrikan miljardin ihmisen markkina, etenkin kun monet valtiontaloudet kasvavat seitsemän prosentin vuosivauhtia”, Schwarz sanoo.

”Tuntuu, että kaikki ovat päättäneet, että nyt mennään Afrikkaan, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä siellä tarkkaan ottaen pitäisi tehdä ja miten.”

Markkina ei ole helppo tulokkaalle. Uwe Schwarzin ja Sibesonken vastaus on sinnikäs työ: ihmisten luottamus saavutetaan hiljalleen rakentamalla tunnettuutta ja brändiä. Läsnäolokin on tärkeää: Schwarz matkustaa joka toinen kuukausi Tansaniaan ja muihin Itä-Afrikan maihin.

Kymmenen vuotta Afrikassa ja viitisen vuotta Itä-Afrikassa on tuonut paljon kokemusta ja myös käyttäjiä. Tansaniassa heillä on vuoden 2012 lopusta laskien ollut 2,3 miljoonaa uniikkia käyttäjää. Päivittäisten käyttäjien määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan neljän ja kuuden tuhannen välillä. Kasvunvaraakin siis on vielä vaikka kuinka.

”Tansaniassa on 50 mijoonaa ihmistä, joista 70 prosenttia elää maataloudesta”, Schwarz laskee.

”On miljoonia ihmisiä, jotka hyötyisivät meidän tarjoamastamme tiedosta.”

 

Lähde: Pasi Nokelainen & Esa Salminen: Afrikan valloittajat (Avain kustannus 2018)

avaa sulje