Usein kysytyt kysymykset

1

Valmiita vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

 

Alle on koottu yleisimpiä liikekumppanuustukea koskevia kysymyksiä ja vastauksia. Ota meihin yhteyttä, mikäli et löydä hakemaasi tietoa.

 

Liikekumppanuustuen käyttötarkoitus ja tuen hakeminen

Mihin tarkoitukseen liikekumppanuustukea haetaan?

Liikekumppanuustukea voidaan hakea kehitysmaihin suuntautuvan pitkäaikaisen, liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan valmisteluvaiheen kustannuksiin. Se on tarkoitettu kattamaan hyväksyttyjä hankevalmistelukustannuksia niiden syntymisen jälkeen. Hankevalmistelukustannuksiksi ei katsota yrityksen perustamiskustannuksia ja operatiivisen vaiheen toiminnan aloittamista (pois lukien henkilökunnan koulutus). Tukea ei myönnetä esim. projektin laite- tai muihin investointeihin, näiden investointien tekniseen suunnitteluun, yleisiin tuotekehityskuluihin tai ohjelmistojen lisensointisopimuksiin.

Tukea voidaan hakea myös jo toimiville hankkeille. Tällöin tuetaan henkilökunnan koulutusta ja tietyn liiketoiminta-alueen kehittämistä tai muuttamista, mikäli se tukee liikekumppanuuden toteutumista ja jatkumista. Tukea voidaan kuitenkin myöntää vain sellaisten kustannusten kattamiseen, jotka ovat syntyneet tukihakemuksen rekisteröimisen jälkeen.

Kuka voi hakea tukea?

Liikekumppanuustuen hakija voi olla

  • Suomeen rekisteröity yritys suomalainen (esim. osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, toiminimi), TAI
  • ulkomaille rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen omistuksen kautta
  • Suomeen rekisteröity julkinen liikelaitos tai julkisen liikelaitoksen periaatteella toimiva julkisen sektorin laitos
  • Suomessa toimiva tutkimuslaitos, yliopisto, osuuskunta, kauppakamari tai vastaava organisaatio
  • Suomeen rekisteröity kansalaisjärjestö tai yhdistys
  • edellä mainittujen toimijoiden yhteenliittymä eli konsortio.

Tuen hakijan tulee olla hankkeen toteuttaja (esim. etabloituva yritys tai kehitysmaatuoja), jonka liiketoimintaan hanke oleellisesti kuuluu. Hakija ei voi olla hankkeessa ainoastaan konsultin roolissa. Hakijalla tulee olla riittävää kokemusta ja kaupallista osaamista hankkeen toimialalta. Lisäksi hakijalla tulee olla riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit suunnitelman toteuttamiseksi.

Mikäli hakijana on usean toimijan konsortio, on yhden konsortion jäsenistä oltava päävastuullinen hakija. Jokaisen konsortion jäsenen tulee hakea tukea itsenäisellä hakemuksella ja hankebudjetilla. Tukipäätös annetaan jokaiselle konsortion jäsenelle erikseen. Konsortion jäsenet voivat hyödyntää yhteistä osaamista ja raportointia hankkeessaan.

Voivatko oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt hakea tukea?

Oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt voivat toimia liikekumppanuustukihankkeissa 1.) itsenäisenä hakijana tai 2.) tukitoimintohankkeen toteuttajana.

  1. Mikäli kansalaisjärjestö/oppilaitos toimii varsinaisena hakijana, tulee hankkeessa mm. toteutua liikekumppanuustuen ehtojen mukainen pitkäaikainen etabloitumistavoite kohdemaassa ja hankkeen tulee tähdätä pitkäaikaiseen kaupalliseen yhteistyöhön. Tässä tapauksessa kansalaisjärjestön/oppilaitoksen hanke ei eroa tavanomaisesta, esimerkiksi yrityksen toteuttamasta, liikekumppanuustukihankkeesta.
  2. Tukitoiminto voi olla järjestön tai oppilaitoksen suorittama hanke, jossa järjestö tai oppilaitos ei itse tavoittele voittoa tuottavaa liiketoimintaa kohdemaassa. Tukitoimintohankkeen tulisi suoraan liittyä johonkin yrityshankkeeseen (tukea tätä) kapasitoimalla kohdemaan resursseja yleisesti esimerkiksi kouluttamalla laajempaa henkilöstöryhmää tai järjestämällä toimialaan liittyviä workshoppeja tms. Tukitoiminnossa ei voi kehittää varsinaista tuotetta esimerkiksi tuottamalla siihen sisältöä. Jos tukitoiminnossa kehitetään tuotetta yhdessä toisen hakijan kanssa ja tähdätään myös omaan liiketoimintaan kohdemaassa, hanketta ei voida katsoa tukitoiminnoksi. Tukitoimintohankkeissa tukiprosentti on aina 85 %. Tukitoimintohankkeella tulee olla nimetty yrityskumppani/-kumppaneita, jotka hakevat samaan aikaan liikekumppanuustukea.

Kansalaisjärjestö/oppilaitos voi myös toimia asiantuntijana tai konsulttina yritykselle, jolloin kansalaisjärjestön/ oppilaitoksen työhön liittyvät kustannukset tulee olla budjetoituna yrityksen hankebudjettiin. Jos kansalaisjärjestön/oppilaitoksen toiminta siis palvelee suoraan ja pelkästään yrityshanketta, esim. tehdään koulutusta suoraan yritykselle, on kyse konsultoinnista.

Milloin tukea voi hakea?

Liikekumppanuustukihakemuksen voi jättää asiointipalveluun ympäri vuoden. Hakemuksia käsitellään kuitenkin kahden kuukauden haku- ja käsittelyjaksoissa (tammi-helmi, maalis-huhti, touko-kesä, heinä-elo, syys-loka ja marras-joulu), kts. alla tarkemmin haku- ja päätöksentekoprosessin etenemisestä.

Miten kauan päätöksenteko kestää?

Hakemuksien käsittelyssä noudatetaan kahden kuukauden haku- ja käsittelyjaksoja (tammi-helmi, maalis-huhti, touko-kesä, heinä-elo, syys-loka ja marras-joulu).

Jos tuen hakija jättää liikekumppanuustukihakemuksensa täydellisenä (ml. kaikki pakollisten liitteet) ulkoministeriön asiointipalveluun esimerkiksi tammi-helmikuun hakujakson aikana, tulee hakemus Finnpartnershipille käsiteltäväksi maalis-huhtikuun käsittelyjaksoon.

Käsittelyn jälkeen Finnpartnership toimittaa lausunnot ulkoministeriölle päätöksentekoprosessin tueksi. Ulkoministeriö toimittaa tukipäätökset tuen hakijalle asiointipalveluun pääsääntöisesti 1-2 kuukauden kuluessa Finnpartnershipin lausunnon vastaanottamisesta.

 

Mihin tuen kohdemaiden jaottelu perustuu?

Finnpartnershipin liikekumppanuustuen tukirajoissa käyttämä luokittelu alempien ja ylempien keskitulotasojen kehitysmaihin perustuu OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) kehitysapukomitea DAC:in määrittelemään kehitysmaaluokitukseen. Kolme köyhintä kehitysmaaluokkaa on yhdistetty ryhmäksi ”alempien tulotasojen kehitysmaat”, oman ryhmänsä muodostavat ylempien keskitulotasojen kehitysmaat. Tällä hetkellä käytetään listausta, joka on voimassa vuosien 2014, 2015 ja 2016 raportoinnissa (DAC List of ODA Recipients Effective for reporting on 2014, 2015 and 2016 flows).

Liikekumppanuustukihakemusta käsiteltäessä käytetään aina hankkeen rekisteröintipäivänä voimassa olevaa listaa. Mikäli kohdemaa poistuu OECD DAC:in listalta tuen voimassaolon aikana, tulee maksatuspyynnön olla jätettynä, käsiteltynä ja maksatus suoritettuna ennen kohdemaan poistumista. Eli hakijan tulee tässä tapauksessa huomioida myös maksatuspyynnön käsittelyaika.

Mikäli hanke suuntautuu sekä ylemmän keskitulotason kehitysmaahan että alemman tulotason kehitysmaahan, hankkeessa sovelletaan matalampaa tukiprosenttia. Erittäin hauraat valtiot kattaa ne maat “Harmonized List of Fragile Situations 2016” -listalta, joiden CPIA ≤ 3, sekä lisäksi Jordanian.

 

Mitä tarkoitetaan suorilla kehitysvaikutuksilla?

Kun hanke suuntautuu ylemmän keskitulotason (UMIC) maihin, tulee hankkeella olla suoria kehitysvaikutuksia. Esimerkiksi hankkeen aikaansaama työllistäminen, verot tai vientitulot eivät yksinään ole riittäviä kehitysvaikutuksia UMIC-maissa.

Suoria kehitysvaikutuksia voivat olla työpaikkojen luomiseen sellaisille ihmisryhmille, jotka eivät muutoin helposti työllisty, esimerkiksi köyhien työllistäminen, köyhille suunnatun tuotteen/palvelun tarjoaminen tai liiketoiminnan keskittäminen köyhälle alueelle.

Katso esimerkkejä erilaisista suorista kehitysvaikutuksista edellä olevasta liitteestä. On huomioitava, että lista tarjoaa vain esimerkkejä suorista kehitysvaikutuksista. Jokainen hanke ja siihen liittyvät tiedot arvioidaan aina omana kokonaisuutenaan.

LIITE Finnpartnership ja UMIC-maat

Kehitysvaikutuksista kerrotaan myös Finnpartnershipin hakemustyöpajoissa.

 

Tuettavat hanketyypit

Millaisia hankkeita liikekumppanuustuella voidaan tukea?

Tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoite on jokin seuraavista:

 

  • yhteisyrityksen perustaminen kehitysmaahan paikallisen toimijan kanssa

 

  • tytäryrityksen perustaminen kehitysmaahan

 

  • kehitysmaatuonti Suomeen ja samalla mahdollisesti muihin maihin

 

  • alihankinta-, huolto-, franchise- tai lisensointisopimus 
    • Lisensointi-/franchisesopimukseen tulee liittyä pitkäaikaista yhteistyötä paikallispartnerin kanssa  esim. partnerin kouluttaminen, sopimusperusteinen tukeminen tai tuotteen/palvelun yhteiskehittäminen

 

  • pitkäaikaiseen yhteistyöhön tähtäävä pilotti- ja demonstraatiohanke
    • Pilotti- tai demonstraatiohankkeen tulee onnistuessaan johtaa pitkäaikaisen liiketoiminnan aloittamiseen. Pilottihankkeeksi voidaan katsoa sekä tekninen pilotointi, että kaupallinen demonstraatio.
    • Myös kansainvälisten järjestöjen (EU, YK-järjestöt, kansainväliset rahoituslaitokset) edellyttämä omarahoitusosuus on tukikelpoinen.
    • Liikekumppanuustukea voidaan myöntää yhdelle yritykselle korkeintaan kolmeen eri maassa toteutettavaan pilotti- ja demonstraatiohankkeeseen.

 

  • Kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten toteuttamat tukitoimintohankkeet, jotka liittyvät suoraan yritysten liikekumppanuustukihankkeisiin. Tässä hanketyypissä kansalaisjärjestö/oppilaitos ei itse tavoittele kaupallista liiketoimintaa. Mikäli kansalaisjärjestö/oppilaitos tavoittelee oman liiketoiminnan aloittamista, kyseessä ei ole tukitoimintohanke, vaan hankkeella tulee olla jokin muu edellä mainituista tavoitteista. Tukitoimintohankkeen tulee kehittää paikallista yhteisöä ja sen tulee myös suoraan liittyä tukea hakeneen yrityksen liikekumppanuustukihankkeeseen, esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
    • sidosryhmien kapasiteetin kehittäminen (ml. yritysvastuu- ja ihmisoikeuskysymykset sekä ammatillinen, tekninen ja kaupallinen koulutus), yhteistyöverkostojen kehittäminen, tuotteiden ja palvelujen pilotointi,
    • yhteistyö- ja innovaatioalustojen kehittäminen, sekä
    • seminaarien ja workshoppien järjestäminen.

 

  • Ammattikoulutustoiminnan kehittäminen tai uuden koulutuksen aloittaminen, kuten koulutuslinjan käynnistäminen. Tässä hanketyypissä aloitettavan koulutuksen tarkoituksena on tuottaa hakijan liikekumppanuustukihanketta edistävää ammattiosaamista kohdemaahan. Koulutusliiketoimintaa aloittavan toimijan tulee täyttää ehtojen mukainen etabloitumistavoite eli sen tulee joko perustaa yritys tai lisensoida koulutustuote kohdemaahan.

 

Liikekumppanuustukea voi hakea hankkeisiin, joiden toimialat eivät kuulu kieltolistalle.

Voiko liikekumppanuustukea saada Suomesta kehitysmaihin suuntautuvaan vientitoimintaan?

Liikekumppanuustukea ei voida myöntää vientiin tähtääviin hankkeisiin (ml. vientiin liittyvän agentin tai jakelijan identifiointi). Tukea voidaan myöntää vientihankkeen tiettyihin hankevaiheisiin silloin, kun vientihankkeeseen liittyy pitkäaikaista osaamisen/tietotaidon siirtoa, kuten liikekumppanuuden synnyttävä pitkäaikainen huolto- ja/tai operointisopimus suomalaisen ja kehitysmaatoimijan välillä. Tukea voidaan tällöin saada esim. liikekumppanin identifiointiin tai paikallisen huoltohenkilökunnan koulutukseen.

Milloin kehitysmaatuontihankkeille saa tukea?

Liikekumppanuustuella voidaan tukea ETA-alueelle kohdistuvan kehitysmaatuonnin selvitys- ja koulutusvaiheita. Näitä voivat olla esimerkiksi tuontikumppanien identifiointi, tuotteiden laadun parantaminen tai reilun kaupan/vastaavan sertifioinnin saavuttaminen sekä kehitysmaakumppanin koulutus. Muiden liikekumppanuustukihankkeiden tapaan operatiivinen liiketoiminta, kuten rahtikustannukset, eivät ole tuen piirissä.

 

Mitä tarkoitetaan oppilaitoksien ja kansalaisjärjestöjen tukitoimintohankkeilla?

Oppilaitoksille ja kansalaisjärjestöille suunnattu tukitoimintohanke -hanketyyppi on tarkemmin avattu kohdassa ”Voivatko oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt hakea tukea?”.

Asiointipalvelu ja hakemisen tekniset kysymykset

Miten toimia, jos Finnpartnershipin sivuilla näkyvät hakulomakkeet eivät aukea?

 

  • Hakulomakkeet (perustietoilmoitus ja liikekumppanuustukihakemus) tulee ladata omalle tietokoneelle ja avata ilmaisella Adobe Reader-ohjelmalla.
  • Osa internet-selaimista (kuten Microsoft Edge) avaa hakemuslomakkeet oletuksena uudessa selainikkunassa, mikä johtaa virheilmoitukseen. Lataa lomake tietokoneellesi ruudun oikeassa yläkulmassa olevasta ikonista (korostettu punaisella alla olevassa kuvassa).

 

Mistä löytyvät interventiokoodi, UHA-tunnus ja hankkeelle annettu asian tunnus?

Asioinnissa tarvittavien koodien sijainnin ja käyttötarkoituksen löydät alla olevasta taulukosta:

 

Miten saa tietää, onko hakemus viety onnistuneesti asiointipalveluun?

Varmista asiointipalvelun ”Tiedoksiannetut”-kohdasta, että saat hakemuksestasi onnistuneen vastaanottokuittauksen. Saat vastaanottokuittauksen asiointipalveluun 1-3 arkipäivän kuluttua hakemuksen jättämisestä. Huom.! Hakemuksen tilannetta voi seurata vain asiointipalvelussa, eikä hakemuksen jättämisestä saa esim. ilmoitusta sähköpostilla.

Mikäli ulkoministeriö ilmoittaa asiointipalvelussa tarpeesta täydentää hakemusta, tehdään täydennykset lisäämällä pyydetyt tiedot/liitteet täydennysilmoituslomakkeeseen, joka ladataan asiointipalveluun. Täydennysilmoituslomake löytyy Hakuohjeet ja -lomakkeet -sivulta.

Vastaanottokuittauksessa ilmoitetaan hankkeen rekisteröintipäivä. Mikäli hankkeelle myönnetään tukea ja hakijan esittämä kustannusbudjetti hyväksytään, ovat rekisteröintipäivän jälkeen syntyneet, kustannusbudjetin mukaiset kustannukset tukikelpoisia. Kaikki ennen tukipäätöstä tehdyt hanketoimet hakija kuitenkin toteuttaa omalla riskillään.

Mikä on hakemuksen rekisteröintipäivä?

Ulkoministeriö ilmoittaa hakijalle hankkeen rekisteröintipäivän asiointipalveluun toimitetussa vastaanottokuittauksessa. Hankkeen rekisteröintipäiväksi tulee se päivä, kun asianmukaisesti täytetty hakemuslomake ja vaadittavat liitteet on toimitettu asointipalveluun.

Rekisteröintipäivä on tärkeä, koska sen jälkeen syntyneet kustannukset voivat olla tuettavia kustannuksia. Tukea ei voida myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen hankkeen rekisteröimistä.

Valtionavustuspäätös liikekumppanuustuen myöntämisestä

Milloin hakija saa päätöksen liikekumppanuustuen myöntämisestä?

Hakemuksien käsittelyssä noudatetaan kahden kuukauden haku- ja käsittelyjaksoja (tammi-helmi, maalis-huhti, touko-kesä, heinä-elo, syys-loka ja marras-joulu).

Jos tuen hakija jättää liikekumppanuustukihakemuksensa täydellisenä (ml. kaikki pakollisten liitteet) ulkoministeriön asiointipalveluun esimerkiksi tammi-helmikuun hakujakson aikana, tulee hakemus Finnpartnershipille käsiteltäväksi maalis-huhtikuun käsittelyjaksoon.

Käsittelyn jälkeen Finnpartnership toimittaa lausunnot ulkoministeriölle päätöksentekoprosessin tueksi. Ulkoministeriö toimittaa tukipäätökset tuen hakijalle asiointipalveluun pääsääntöisesti 1-2 kuukauden kuluessa Finnpartnershipin lausunnon vastaanottamisesta.

Mitä kautta hakijalle ilmoitetaan valtionavustuspäätöksestä?

Hakijalle ilmoitetaan valtionavustuspäätöksestä ainoastaan asiointipalveluun Tiedoksiannetut-kohtaan. Hakijan tulee siis seurata hakemuksensa tilannetta. Valtion asiointipalveluun hakijalle toimittamista viesteistä tai täydennyspyynnöistä ei tule ilmoitusta hakijalle esim. sähköpostitse.

Finnpartnership ei ulkoministeriön pyynnöstä luovuta hakijoille tietoja liittyen hankkeista annettujen lausuntojen sisältöön.

 

 

Mitkä hakijayrityksen toimittamista tiedoista ovat julkisia?

Liikekumppanuustuen julkisen luonteen vuoksi tukihakemuksen jättäneiden organisaatioiden nimi sekä liikekumppanuustuen saajan nimi, toimiala ja tuen määrä ovat julkista tietoa.

Tuettavat kustannukset

Mitä kustannuksia liikekumppanuustuki kattaa?

Liikekumppanuustuki kattaa kehitysmaihin suuntautuvien liiketoimintahankkeiden selvitys- ja koulutusvaiheiden kustannuksia. Tyypillisimpiä hankkeissa syntyviä tukikelpoisia kustannuksia ovat matka-, majoitus-, palkka- ja päivärahakustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi:

• partnerin identifiointivaiheessa potentiaalisen liikekumppanin arviointikustannukset (esim. lakiasiain konsultointikulut)
• asiantuntijoiden palkkiot (juniorikonsultti enintään 520 €/pv, seniorikonsultti enintään 910 €/pv)
• hakijan henkilökunnan kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa hankkeen valmisteluun käyttämä työaika (enintään 500 €/pv perustuen henkilön työsopimuksen mukaiseen kuukausipalkkaan ja ainoastaan arkipäivinä ma-pe tehty työ on tuettavaa)
• matkakustannukset kohdemaahan tai muuhun hankkeeseen olennaisesti liittyvään maahan sekä päivärahat matkan ajalta
• kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen ja kehitysmaayrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät työkustannukset (enintään yhteensä 200 työpäivää)
• kehitysmaatuontihankkeissa markkinakohtaiseen tuotteistukseen liittyvät tuotekehityskulut ja näihin rinnastettavien testien kustannukset sekä maahantuontiin tarvittavien viranomaislupien testien kustannukset
• teknologiaan ja ratkaisuihin liittyvissä pilottihankkeissa suunnittelu- ja koulutuskustannukset sekä tekninen apu. Myös pilottituotteen valmistuskustannuksia voidaan tukea.

 

Tukikelpoisiksi kustannuksiksi ei katsota yrityksen operatiivisen vaiheen toiminnan aloittamista (pois lukien henkilökunnan koulutus). Esimerkiksi rekrytointikustannukset katsotaan hankevalmistelun jälkeen tapahtuvaksi operatiiviseksi toiminnaksi. Huomaa, että hakijan normaalista liiketoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin ei voi hakea tukea.

Hakijan tulee tutustua tarkempiin ohjeisiin hyväksyttävistä kustannuksista alla olevan liitteen avulla.

Samasta dokumentista löytyy myös esimerkkejä kustannuksista, joita tuen avulla ei voida kattaa (esim. rekrytointi, yleisluontoiset markkinointikustannukset, taksikulut Suomessa ja kaikki kustannukset, joihin tuen saaja saa tukea kolmannelta osapuolelta).

LIITE Liikekumppanuustuen hyväksyttävät kustannukset

Mistä päivästä eteenpäin hankkeelle voi kerryttää kustannuksia?

Hakemuksen asiointipalveluun lähettämisen ja sen rekisteröimisen jälkeen syntyneet kustannukset voivat olla tukikelpoisia. Hankkeen rekisteröintipäiväksi tulee se päivä, kun asianmukaisesti täytetty hakemuslomake ja vaadittavat liitteet on toimitettu asointipalveluun.

Mitkä kustannukset luetaan hyväksyttäviksi matkakustannuksiksi?

Hyväksyttävät matkakustannukset ovat lähinnä suurimmat kustannuserät, kuten lento-, juna-, laiva- ja linja-autokustannukset, välttämättömät taksikustannukset kohdemaassa sekä majoituskulut ja maksetut ulkomaanpäivärahat (verottajan hyväksymät) kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa. Matkakulut hyväksytään halvimman matkustusluokan mukaan ja hotellikorvauksissa noudatetaan Valtion matkustussäännössä määriteltyjä enimmäismääriä. Hotellikuluista hyväksytään vain majoituksen vuorokausikorvaus, ei muista hotellin palveluista maksettuja korvauksia, kuten aterioita.

Mitkä ovat hyväksyttäviä hakijayrityksen oman henkilökunnan käytöstä koituvia kustannuksia?

Hakijan oman henkilökunnan käyttöä voidaan tukea kehitysmaihin suuntautuvan liiketoimintahankkeen valmisteluvaiheessa, kun työ tehdään kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa. Kustannukset voivat liittyä esim. kohdemaassa toimivien liikekumppanien identifiointiin, alustavan tai varsinaisen hankeselvityksen toteuttamiseen, liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen tai kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen. Hakijan oman henkilökunnan työtä voidaan tukea arkipäivien (ma–pe) osalta ja enimmillään 500 €/pv, kuitenkin perustuen henkilön työsopimuksen mukaiseen, todelliseen kuukausipalkkaan (pois lukien mm. luontaisedut).

Palkkakustannuksia ei voida tukea silloin, kun yrityksen omille työntekijöille ja/tai omistajille ei makseta kuukausipalkkaa (esim. vastaperustettu yritys). Myöskään osingot, ansiotulo-osingot, yksityisotot tai vastaavat eivät ole tuettavia. Tällöin kuitenkin matka-, majoitus- ja päivärahakustannukset voivat olla tuettavia.

Kun hakijayrityksen henkilökunta kouluttaa kohdemaan henkilökuntaa, voidaan hakijayrityksen oman henkilökunnan työkustannuksia tukea vain kohdemaassa suoritettavan koulutuksen ajalta (ei esim. Suomessa tapahtuvan koulutuksen ajalta). Henkilökunnan hankkeen jokapäiväiseen liiketoimintaan liittyvää työaikaa, kuten tuotantolaitoksen koneiden käyttöön tai pystyttämiseen liittyviä kuluja yms., ei voida tukea.

Mitkä ovat hyväksyttäviä ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavia palkkioita?

Ulkopuolisille asiantuntijoille/konsulteille maksettavien palkkioiden osalta on asetettu hyväksyttäväksi kustannukseksi seuraavat enimmäismäärät: nuoremman konsultin (junior consultant) korvattava enimmäispäiväkustannus on 520 € ja vanhemman konsultin (senior consultant) korvattava enimmäispäiväkustannus on 910 €. Ulkopuolisille asiantuntijoille maksetut palkkiot voivat olla enimmäismääriä korkeampia, mutta tuolloinkin tuki maksetaan yllä olevien enimmäismäärien mukaan.

Ulkopuolisia konsultteja voivat olla esim. hankeselvityksiin, markkinatutkimuksiin, liiketoimintasuunnitelmien valmisteluun ja ympäristöselvityksiin käytettävät konsultit sekä juristit ja tulkkauspalvelut. Lisäksi kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen tai liiketoiminta-alueen kehittämiseen voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Käytettävien lakipalveluiden kulut ovat hyväksyttäviä konsultoinnin sekä sopimuksien kirjoittamisen osalta.

Ulkopuolisiksi konsulteiksi ei katsota paikallispartnerin työntekijöitä, eikä heidän käyttämänsä työaika ole hyväksyttävä kustannus.

Maksatuspyynnön tilintarkastuksesta syntyvä tilintarkastajan palkkio on tukikelpoinen kustannus. Yleinen hankkeeseen liittyvä kirjanpito ja taloushallinto eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia.

Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä teknologian ja ratkaisujen pilotointi tai demonstrointi -hankevaiheessa?

Teknologian ja ratkaisujen pilotointiin sekä demonstraatiohankkeisiin liittyvistä kustannuksista tuettavia ovat mm. tekninen apu sekä pilotointiin liittyvät suunnittelu- ja koulutuskustannukset. Teknologian ja ratkaisujen pilotoinnissa sekä demonstraatiohankkeissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat myös rahtikulut sekä asennustyöhön liittyvät työkustannukset. Kohtuulliset laiteinvestoinnit ja rakennuskustannukset ovat tapauskohtaisesti tukikelpoisia, mikäli pilottilaite tai muu vastaava jää tuen saajan tai paikallisen kehitysmaakumppanin omistukseen vähintään ko. liikekumppanuustuen voimassaolon ajaksi ja ne ovat hankkeen luonteen ja toteutettavuuden kannalta olennaisia.

Yhden yrityksen on mahdollista saada tukea korkeintaan kolmeen demonstraatiohankkeeseen. Yhdeksi demonstraatiohankkeeksi katsotaan lähtökohtaisesti yhden yksikön tms. toimivuuden esittelemistä. Erillisten demonstraatiohankkeiden tulee kohdentua eri maihin.

Mitkä eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia?

Tuki ei kata esimerkiksi seuraavia kustannuksia:

• kaikki kustannukset, joihin tuensaaja saa tukea kolmannelta osapuolelta,
• suomalaisen yrityksen vientiin liittyvän agentin tai jakelijan identifiointikulut tai kone- ja laitetoimituksiin välittömästi liittyvät käyttökoulutuskustannukset, jotka eivät tähtää pidempiaikaiseen liikekumppanuustukiehtojen mukaiseen liikekumppanuuteen,
• yleisluontoiset markkinatutkimuskustannukset, jotka eivät liity liikekumppanuustukiehtojen mukaisten liikekumppanuuksien edistämiseen,
• tarjouskilpailuun osallistumiseen tai sellaisen vientikaupan valmisteluun liittyvät kustannukset, johon ei liity liikekumppanuustukiehtojen mukaista pidempiaikaista kumppanuutta,
• hankkeen toteuttamiseen tarvittavien koneiden ja kaluston hankintakulut ja muut tuotantoinvestoinnit,
• liikekumppanuustuen saajan oman henkilökunnan työkustannukset Suomessa,
• oman henkilökunnan viikonloppuna tekemä työ,
• matkakustannukset Suomessa, elleivät ne ole liittymämatkoja,
• taksikulut Suomessa,
• ei-välttämättömät taksikulut kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa,
• kilometrikorvaukset,
• päivärahat Suomessa, elleivät ne liity matkoihin kohdemaahan tai muuhun hankkeeseen oleellisesti liittyvään maahan,
• kohdemaan henkilökunnan päivärahat Suomessa tapahtuvan koulutuksen ajalta,
• yleisluontoiset markkinointi- ja markkinointimateriaalikustannukset,
• yleisluontoiset tuotekehityskulut ja siihen rinnastettavat testien kustannukset (muut kuin kehitysmaatuontiin liittyvät markkinakohtaiset tuotteistukset ja teknologian pilotointiin liittyvät kustannukset),
• yleisluonteiset seminaari- tai vierailukustannukset, jotka eivät liity liikekumppanuustukiehtojen mukaisten liikekumppanuuksien edistämiseen (esim. liikekumppanien identifiointiin),
• ammattikoulutukseen ja paikallisen koulutustoimintaan liittyvät pitkäaikaiset ja/tai tavanomaisen ylläpidon kustannukset (esim. laitoksen varsinaisen henkilökunnan palkat, tilavuokra, rahoituskustannukset ja juoksevat kustannukset kuten sähkö ja vesi).
• lähettipalvelukulut,
• lääkekustannukset, jotka eivät ole välttämättömiä kohdemaan oloihin nähden,
• edustuskulut,
• tilavuokrat ja tarjoilukustannukset,
• rekrytointikustannukset,
• normaaliksi liiketoiminnaksi katsottavat kustannukset, markkinointi,
• oman henkilökunnan työkustannusten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkojen ja palkkioiden enimmäisrajan ylittävä osuus,
• muut tilintarkastajan havaitsemat tukikelvottomat kustannukset.

Katso lisätietoa hyväksyttävistä kustannuksista. 

Miten hakijan tulee toimia, jos hyväksyttyyn hankebudjettiin tulee muutoksia?

Mikäli hankkeen toimintasuunnitelma ja/tai hankebudjetti muuttuvat, yrityksen tulee hakea lupaa muutokseen kirjallisesti. Aina ennen kyseisen toiminnan aloittamista ota yhteys Finnpartnershipiin.

Jos Finnpartnership ei ole etukäteen hyväksynyt toimintasuunnitelman ja hankebudjetin muutoksia, ei kyseisiä muutoksia välttämättä voida maksatusvaiheessa hyväksyä tai muutokset voidaan hyväksyä vain osittain.

Liikekumppanuustuen voimassaolo ja tuen maksaminen

Miten kauan myönnetty tuki on saajayhteisön käytettävissä?

Myönnetty tuki on käytettävissä 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedonantopäivästä. Liikekumppanuustuelle ei voida myöntää jatkoaikaa. Tiedonantopäivän löydät asiointipalvelun Tiedoksiannetut-kohdasta.

Milloin tuki maksetaan?

Liikekumppanuustuki maksetaan jälkikäteen toteutuneita, maksettuja, 100 %:sti tilintarkastettuja ja hyväksytyn hankebudjetin mukaisia kustannuksia vastaan.

Liikekumppanuustuen saaja voi hakea tuen maksatusta yhdessä tai kahdessa erässä.

Finnpartnership käsittelee maksatuspyynnöt saapumisjärjestyksessä. Ulkoministeriö vastaa maksun suorittamisesta. Lue lisää maksatuksesta.

 

Voiko myönnetylle tuelle hakea jatkoaikaa?

Myönnetylle liikekumppanuustuelle ei voi hakea jatkoaikaa. Tuen saajan tulee pyytää maksatusta erillisellä maksatuspyynnöllä ennen tuen erääntymistä.

Miten haen hankkeelle maksatusta?

Liikekumppanuustuki voidaan maksaa tuen saajalle, kun tuen saaja on palauttanut liikekumppanuustuen ehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen. 1.1.2016 jälkeen hakeneiden yritysten tulee toimittaa sitoumuslomake asianmukaisesti täytettynä ulkoministeriön asiointipalvelun kautta kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

Liikekumppanuustuen saaja voi hakea tuen maksatusta enintään kahdessa erässä.  Maksatuspyyntö ja liitteet lähetetään ulkoministeriön asiointipalvelun kautta.

Maksatuspyyntö muodostuu:

  • maksatuspyyntölomakkeesta
  •  toteutuneiden kustannusten selvityksestä (tilintarkastajan allekirjoittama), joka toimitetaan mieluiten myös sähköisesti Excel-muodossa. Hankevaiheittain täytetyssä kustannuserittelyssä tulee käyttää Finnpartnershipin pohjaa.
  • tilintarkastajan täyttämästä ja allekirjoittamasta tarkistuslistasta
  • edistymis-/loppuraportista
  •  Hakijan kaupparekisteriote tai ulkomaille rekisteröidyn yrityksen tapauksessa muu vastaava asiakirja (max. 3 kk vanha), josta ilmenevät hakijayrityksen edustamisoikeudet

Kaikki maksatushakemuksen tekemistä varten tarvittavat tarkemmat ohjeet ja dokumentit löytyvät Maksatus- ja raportointiohjeet-kohdasta.

Millaiset ovat liikekumppanuustukeen liittyvät raportointivaatimukset?

Maksatuksen yhteydessä tulee esittää loppuraportti,jos kustannuksia haetaan vain yhdessä erässä tai mikäli ensimmäisessä maksatuksessa haetaan vähintään 2/3 myönnetystä tuesta; muussa tapauksessa ensimmäisen maksatuksen yhteydessä toimitetaan vain suppeampi hankkeen edistymistä ja varainkäyttöä kuvaava kuvaava edistymisraportti. Tarkemmat ohjeet Finnpartnershipin raportointikäytäntöihin löytyvät Maksatus ja raportointiohjeet-kohdasta.

Tämän lisäksi tuen saaja on velvollinen raportoimaan hankkeen etenemisestä kahdessa seurantaraportissa. Ensimmäinen seurantakysely toimitetaan yritykselle sähköisesti viimeistään yhden vuoden kuluessa tuen erääntymisestä. Toinen seurantakysely toimitetaan yritykselle sähköisesti viimeistään yhden vuoden kuluessa ensimmäiseen seurantakyselyyn vastaamisesta.  Finnpartnership toimittaa tuen saajalle seurantaraportointilomakkeen.

Jos tuki erääntyy ilman, että siitä on tehty maksatuksia, hakijan tulee antaa lyhyt selvitys hankkeen raukeamisesta.

avaa sulje