Kenian vahvan talouskasvun tiellä haasteita vuonna 2017, parempaa odotettavissa (Team Finland Market Opportunities 10.1.2018)

Artikkeli julkaistu alunperin Team Finlandin Market Opportunities -sivuilla 10.01.2018. Lue alkuperäinen artikkeli täältä.

Kenian hehkutettu talouskasvu koki ainakin hetkellisen kolauksen, mutta kasvu oli silti yli eteläisen Afrikan keskiarvon. Huolimatta Kenian taloutta kohdanneista iskuista, talous ei sakannut täysin. Vuosi 2017 onkin hyvä osoitus kenialaisten ja maan talouselämän sietokyvystä.

Talouskasvun hiljenemiseen on kolme hyvin erilaista selittäjää: Itä-Afrikkaa vaivannut kuivuus erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla, Kenian yleisvaalit erityisesti toisella puoliskolla sekä syyskuussa 2016 voimaan astunut korkokatto, joka on supistanut lainamarkkinoita. Kenialla on alueen kehittyneimmät demokraattiset järjestelmät, mutta nämä myös maksavat. Vuoden 2017 vaalit jäävät historiaan yhtenä maailman kalleimmista.

Kuivuuden merkitys huomattava elintärkeällä maataloussektorilla

Loppuvuodesta 2016 alkaneella kuivuudella ja myös tuholaistoukkaesiintymällä oli suoria vaikutuksia merkittävään maataloussektoriin, joka kattaa neljänneksen maan bruttokansantulosta. Maataloustuotanto kasvoi vain 0,1 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla, mikä on huomattavasti heikompaa mihin viime vuosina on totuttu (4-6 prosentin taso). Vesivoimatuotanto jopa puolittui. Kenian tärkeimmän vientituotteen teen (vuotuinen keskiarvo yli miljardi dollaria) vienti putosi lähes 20 prosenttia vuoden takaisesta tasosta. Maailmanpankki arvioi maataloustuotannon hiipumisen heikentäneen kokonaistalouskasvua yhden prosenttiyksikön verran.

Maatalouden sijaan palvelusektori jatkoi voimakasta kasvua (seitsemän prosentin tasolla), jota edesauttoi osaltaan matkailijamäärän kasvu viimeisen vuoden aikana. Kenian korkeaa talouskasvua on ylläpitänyt myös voimakas kulutussektori (yli 75 prosenttia bruttokansantulosta). Inflaatio kohosi pikaisesti toukokuun 11,7 prosentin huipputasoon, johon pääsyynä oli kuivuuden lisäksi raakaöljyn hinnannousu sekä Kenian shillingin arvonlasku. Hallituksen toimet laskivat inflaation 5,7 prosentin tasolle lokakuuhun 2017 mennessä.

Kenian valtion taloudessa on rakenteellisia ongelmia. Valtion menot jatkavat kasvuaan (19,3 prosenttia) sekä panostuksilla vaaleihin ja kuivuuden vastaisiin toimiin että yhä kasvavien palkkamenojen muodossa. Lisäksi infrastruktuurihankkeiden prosessien tehottomuus johtaa alempaan kilpailukykyyn. Kenian veronkanto on suhteellisesti kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta erityisesti liian leväperäisesti myönnettyjä verohelpotuksia tulisi selkeyttää ja tarkentaa.

Toisaalta menojen osalta julkinen sektori painii hankalan dilemman edessä. Vuoden 2017 aikana järjestettiin lukuisia lakkoja elintärkeillä terveys- ja opetusaloilla. Pitkäkestoiset lakot ja erityisesti valtion kanssa sovitut palkankorotukset kertovat Kenian toimivasta ammattiliittojärjestelmästä. Samaa voi sanoa yksityissektorista, joka pystyy neuvottelemaan hallinnon kanssa yksityissektorin kanssa toimintaympäristön kehityksestä.

Valtio on paikannut budjettivajettaan ja erityisesti megahankkeiden rahoitusta ottamalla lisää velkaa. Velka lähestyy nopeaa tahtia jo 60 prosentin bruttokansantulotasoa. Vaikka luku on kansainvälisesti kohtuullinen, useat kansainväliset toimijat ovat ilmaisseet huolensa (mm. Fitch, Moody’s ja IMF).

Vaalien vaikutus Kenian talouteen huomattava, mutta on osittain korjattavissa

Kenian demokratian historiassa vaalivuotena talouskehitys on hidastunut merkittävästi. Vuodesta 2017 ei tullut poikkeusta, vaikka tilanne elokuun vaaleihin asti vaikutti positiivisemmalta kuin mihin on totuttu. Uusintavaalien ympärillä vellonut poliittinen epävakaus vaikutti huomattavasti rankemmin myös yksityissektoriin ja sitä kautta talouteen suorasti ja epäsuorasti.

Vaalit kuuluivat maailman kalleimpiin: sekä vaalien toteutus että ehdokkaiden kampanjointi saavuttivat poikkeukselliset mittasuhteet. Vaalien järjestäminen maksoi valtiolle yhteensä yli 500 miljoonaa euroa, yli 25 euroa jokaista äänioikeutettua kohden.

Liike-elämä varautui tyypilliseen vaalien aikaiseen jäätymiseen keskittämällä toimintoja vuoden 2017 alkupuoliskolle. Merkittäviä investointipäätöksiä pantattiin vaalien yli. Elokuun vaalituloksen jälkeen yksityissektori oli euforisessa tilassa erityisen rauhallisten vaalien ansiosta. Päinvastainen reaktio saatiin korkeimman oikeuden kumotessa vaalituloksen.

Kenian yksityissektorin kattojärjestö KEPSA arvioi lokakuun 2017 lopussa neljä kuukautta kestäneen vaaliajan vaikutukseksi seitsemän miljardin dollarin menetykset erityisesti liikenne- ja teollisuusaloilla (luku voi olla liioiteltu). Vaalien aikana Nairobin pörssin kaupankäynti huomattavasti, lokakuussa pörssin arvioitiin menettäneen 2,27 miljardia dollaria. KEPSA:n mukaan lähes puolet teollisuusyrityksistä on luopunut laajentumissuunnitelmistaan ja jopa 75 prosenttia odottaa tulosten heikentyvän. Kuitenkin Kenian ulkomaiset valuuttavarannot ovat kohtuullisen hyvällä tasolla (yli viiden kuukauden tuontitaso).

Vaikka vaaleilla oli merkittäviä talousvaikutuksia, ei Kenian yleiskuva kiinnostavana sijoituskohteena ja kauppakumppanina ole muuttunut. On hyvä muistaa, että Kenialla olisi ollut käytettävissä IMF:n 1,5 miljardin dollarin valmiusvarat ylimääräisiä shokkeja vastaan, tätä ei kuitenkaan ole otettu käyttöön.

Korkokaton hyvä tarkoitus toi käänteisiä vaikutuksia

Syyskuussa 2016 voimaan astuneen korkokaton tavoitteena oli tarjota huokeampia lainamahdollisuuksia yksityisasiakkaille ja pk-yrityksille joilla ei ollut muutoin pääsyä lainamarkkinoille. Käytännön vaikutus on ollut päinvastainen: pankit ovat rajanneet riskialttiimmat lainaehdokkaat, kuten useat pk-yritykset, ulos ja keskittyneet lainaamaan riskittömimmille suuryrityksille ja valtiolle. Lainakatto sai laajasti kritiikkiä kansallisesti ja kansainvälisesti (mm. Maailmanpankki ja IMF). Lainamarkkinoiden supistumisella, joka osittain myös alueellinen trendi, pankkien likviditeetin supistumisella ja tulosten heikentymisellä oli osaltaan vaikutus talouskasvun heikentymiseen, sekä työpaikkojen vähentymiseen.

Silti, Kenian pankkisektori on yhä Afrikan parhaita ja kilpaillumpia sekä hyvin pääomitettu. Korkopolitiikan tavoite on yhä tärkeä: kehittää lainamarkkinoita läpinäkyvämpään ja tehokkaampaan toimintakulttuuriin, jossa pk-yritykset ja mikrolainaajat saatetaan rahoituksen piiriin. Odotettavissa on muutoksia korkopolitiikkaan, sillä sekä päättäjät, pankkisektori että lainaajat ovat yhtä mieltä siitä, ettei korkokatto sellaisenaan ole tehostanut lainamarkkinoita.

Kenia pysyy kiinnostavana kauppakumppanina

Kenian asemaa johtavana Itä-Afrikan taloutena on haastanut Etiopia vahvan talouskasvunsa ansiosta. Keniaan suuntauntuvat ulkomaiset sijoitukset ovat kokeneet kolauksen sekä poliittisen epävakauden että Brexit-prosessin johdosta. Silti, useissa vertailuissa Kenian poikkeuksellinen korkea sijoituspotentiaali on noteerattu, kuten Ernst & Young (Kenia Afrikan toiseksi houkuttelevin sijoituskohde) ja PwC (useimmat suurten afrikkalaisyritysten toimitusjohtajat arvioivat Kenian suosituimmaksi sijoituskohteeksi).

Perustekijät Kenian kiinnostavuudessa pysyvät vuoden 2017 negatiivisista tekijöistä huolimatta ennallaan: kehittynyt kaupallinen toimintaympäristö, infrastruktuuri ja hallinto, korkeatasoinen työvoima, potentiaalinen nuoriso sekä talouden ennakoitavuus ja vakaus pidemmällä aikavälillä. Kenian suhteellisen edistyksellinen demokratia on tekijä, jota monet kansainväliset toimijat arvostavat. Korkeimman oikeuden päätös kumota vaalit oli myös osaltaan esimerkki instituutioiden kypsyydestä ja itsenäisyydestä.

Kenia on myös edelläkävijöiden joukossa ilmastopolitiikassa ja kestävän kehityksen agendalla. Syyskuussa 2017 voimaanastunut muovikassien kielto on erinomainen suunnannäyttäjä ympäristöpolitiikassa. Kenian dynaaminen yksityissektori on myös osoittanut kiinnostuksensa kestävän kehityksen toimeenpanosta, maassa on potentiaalia julkis-yksityisiin kumppanuuksiin. Devoluutioprosessin avulla maakuntatason pilotit ovat mielenkiintoinen mahdollisuus.

Kenian hallinnon tavoitteena on luoda maasta ylemmän keskitulon maaksi keskipitkällä aikavälillä. Viime vuosien lukuisat talousuudistukset ovat kantaneet hedelmää. Maailmanpankin Ease of Doing Business-vertailussa Kenia nousi jo sijalle 80, kolmessa vuodessa sijoitus noussut 56 sijaa ja on tällä hetkellä eteläisen Afrikan kolmanneksi paras. Kenian kehitykseen on taustalla muun muassa sähkönjakelun tehostamiseen, veromaksujen sähköistämiseen, luotonsaantiin (huolimatta korkokattoon liittyvistä haasteista) ja tuontiprosessien sitominen ”yhteen luukkuun” liittyvät uudistukset. Silti, kehitettävää on yhä. jos Kenia pystyy jatkossa poistamaan suurimpia pullonkaulojaan, on maalla periaatteessa edellytyksiä saavuttaa kunnianhimoinen tavoite nousta parhaan 50 maan joukkoon vuoteen 2020 mennessä.

Kenian asema Itä-Afrikan kiinnostavana kauppakumppanina jatkunee vahvana jälleen vaikean vuoden 2017 jälkeen. Uskoa on myös suomalaisyrityksillä, joita on Keniassa yhä enemmän. Syyskuussa 2017 Vaisala avasi toimiston Nairobissa, ja myös Elecster on ilmaissut aikeensa samaan.

Vaalien jälkeisenä aikana Kenian hallinto jatkaa panostamista kaupallisen toimintaympäristön kehittämiseen. Presidentti Kenyattan ”neljän ison” tavoitteen(ruokaturva investointien ja innovaatioiden avulla, edulliset asunnot puolelle miljoonalle kenialaiselle, tuotantosektorin kehittäminen sekä edulliset terveyspalvelut kaikille kenialaisille) toimeenpanoa on syytä seurata tarkasti. Vuoden 2018 alkupuolisko (mukaan lukien uudet hallitusnimitykset) näyttää Kenyattan jälkimmäisen presidenttikauden talouspolitiikan suunnan.

Ramses Malaty

Kirjoittaja on edustuston päällikön sijainen Suomen suurlähetystössä Nairobissa

avaa sulje