Etusivu » Liikekumppanuustuki » Hankkeiden arviointiperusteet
Tulosta

Hankkeiden arviointiperusteet

Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristökriteerit ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa tuettavan toiminnan (hankkeen) tukikelpoisuutta. Finnpartnership pyrkii varmistamaan, että tuettavat hankkeet ovat näiden arviointiperusteiden suhteen kestävällä pohjalla.

Liikekumppanuustuen tarkoitus on tukea kaupallisesti kannattavien yhteistyöhankkeiden identifioimista ja kehittämistä konkreettisten ja toteutettavien hankkeiden määrän lisäämiseksi. Tukea voi saada hanke, jolla on realistiset mahdollisuudet kehittyä kaupallisesti kannattavaksi ja joka

• edistää kohdemaan kehitystä
• noudattaa kohdemaan lakeja ja vaatimuksia
• täyttää ympäristö- ja yhteiskunnallisissa asioissa kansainvälisen tason vaatimukset.

Liiketaloudellinen kannattavuus ja toteutettavuus

Lähtökohtana arvioinnissa on hankkeiden toteutettavuus erityisesti niiden taloudellisen toteutettavuuden, kannattavuuden ja rahoitettavuuden kannalta. Hakemuksessa hakijan tulee osoittaa omaavansa kokemusta sekä riittävää kaupallista osaamista hankkeen toimialalta. Hakijalla tulee lisäksi olla riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit hankesuunnitelman toteutukseen. Jos hankkeen rahoitukseen suunnitellaan käytettäväksi ulkopuolisia rahoituslähteitä, hankkeen liikeideaa voidaan lisäksi arvioida rahoittajan näkökulmasta.

Arvioitaessa toteutuneiden hankkeiden taloudellista kannattavuutta kiinnitetään erityistä huomiota kehitettävän liiketoiminnan lisäarvoon liikekumppanuuden toteutumisen ja jatkuvuuden kannalta.

Kehitysvaikutukset

Finnpartnershipin tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeiden tuloksena saadaan aikaiseksi myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Tuettavien hankkeiden tukikelpoisuutta arvioidaan siten myös kehitysvaikutusnäkökohtien kannalta. Hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan lisäksi erikseen määriteltyjen ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun arviointiperiaatteiden mukaisesti.

Kehitysvaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen arvioituja ja toteutuneita suoria sekä välillisiä vaikutuksia mm. seuraaviin tekijöihin:

• kansantulon muodostus (lisäarvo eli kohdemaan kansantalouteen jäävät palkat, vuokrat, korot ja voitot jne.)
• kohdemaan työllisyys
• kohdemaan tuotannon monipuolistaminen
• kohdemaan valtion vero- ja muut vastaavat tulot
• teknologian ja osaamisen siirto
• kohdemaan työväestön osaamistason nostaminen (koulutus)
• työolosuhteet ja sosiaalietuudet yrityksessä ja sen ympäristössä (ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut)
• erityisen myönteiset ympäristövaikutukset (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa)
• sukupuolten välinen tasa-arvo
• kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantaminen
• kohdemaan valuuttavaranto.

Kehitysvaikutusten arvioinnissa hankkeen luonne (esim. kehitysmaatuonti, etabloituminen kehitysmaahan) vaikuttaa merkittävästi siihen, missä määrin em. vaikutuksia kyetään ennalta arvioimaan. Hankkeen varhaisessa vaiheessa (esim. liikekumppanin identifiointi tai hankeselvitys) on lisäksi mahdollista, että käytettävissä olevan tiedon perusteella voidaan arvioida ainoastaan tiettyjä hankkeen laadullisia vaikutuksia.

Liikekumppanuustukihakemuksessa hakijan tulee lyhyesti määritellä hankkeen merkittävimmät kehitysvaikutukset kohdemaan kannalta. Finnpartnershipin asiantuntijat ottavat tarvittaessa yhteyttä hakijaan lisätietojen saamiseksi kehitysvaikutusarvioinnin suorittamista varten.

Ympäristöasiat ja yhteiskuntavastuu

Finnpartnershipin pääperiaatteena on, että Liikekumppanuustuella tuettavissa hankkeissa tulee noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardeja sekä paikallista lainsäädäntöä koskien mm. ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia. Hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvioinnin perustana käytetään kansainvälisten rahoittajien hyväksymiä Maailmanpankin ja IFC:n (International Financial Corporation) ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja niiden hallintaa koskevia standardeja (lisätietoa IFC Performance Standards ja World Bank Group EHS Guidelines). Hankkeelle voi olla etu, jos se soveltaa näitä korkeampia standardeja.

Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten ja -riskien huomioiminen ja hallinta on tärkeää ja yritykselle edullista jo hyvin varhaisessa vaiheessa valmisteltaessa hankkeen alustavia suunnitelmia. Liikekumppanuustukea voi hakea ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten selvityksiin jo osana toteutettavuustutkimusta (esim. liikekumppanin toimintaan ja sijaintipaikan valintaan liittyvät ympäristö- ja yhteiskuntavastuut). Tarvittaessa hakija voi pyytää neuvoja yllä mainittujen standardien soveltamisesta hankkeisiin Finnfundin ympäristöasiantuntijoilta.

Ympäristöasiantuntija luokittelee hankkeet niiden odotettavissa olevien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten perusteella. Hankkeen luonne ja vaihe vaikuttavat merkittävästi analyysin yksityiskohtaisuuteen ja tarvittaviin tietoihin. Pyrkimyksenä on varmistaa, että hankkeen toimintaan sisältyy mahdollisimman vähän kielteisiä terveydellisiä, yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia.

Ympäristöluokittelu

 A-ympäristöluokka  Hanke, jolla voi olla merkittäviä, hankkeen sijaintipaikkaa laajemmalle alueelle mahdollisesti ulottuvia kielteisiä ympäristövaikutuksia. Käytännössä tämä viittaa mm. uusiin tuotantolaitoksiin ja merkittäviin tuotantolaitosten laajennuksiin kriittisillä toimialoilla sekä hankkeisiin, jotka sijaitsevat herkillä alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä tai joilla voi olla kielteisiä vaikutuksia herkkiin alueisiin.
B-ympäristöluokka Hanke, jolla voi olla kohtalaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia, jotka ovat A-luokan hankkeiden vaikutuksia vähäisempiä ja jotka ovat helpommin hallittavissa kuin A-luokan hankkeissa.
C-ympäristöluokka Hanke, jolla ei ole potentiaalisia kielteisiä ympäristövaikutuksia tai ne ovat vähäisiä.


Hankkeiden yhteiskuntavaikutusluokituksen perustana ovat hankkeen potentiaaliset haitalliset yhteiskuntavaikutukset. Hankkeisiin, joissa on seuraavia piirteitä, kiinnitetään erityistä huomiota:

• Hanke toimii alkutuotannossa, esimerkiksi metsä- tai maataloudessa tai kaivostoiminnassa ja työllistää merkittävän määrän kouluttamatonta ja/tai väliaikaista/vuokratyövoimaa.
• Hanke kohdistuu työvoimavaltaiselle alalle (varsinkin erityistalousalueilla).
• Hankkeeseen kuuluvassa tuotannossa käytetään terveydelle vaarallisia raaka-aineita tai prosesseja.
• Hankkeen toteuttaminen voi vaatia ihmisten uudelleen asuttamista tai hanke heikentää paikallisen yhteisön elinkeinomahdollisuuksia
• Hanke on yksityistämishanke, jonka toteuttaminen voi aiheuttaa laajoja irtisanomisia tai heikentää yhteisön olemassa olevien peruspalveluiden saantia.

Tärkeänä näkökohtana on, että ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset huomioidaan jo varhaisessa hankesuunnittelussa. Lisäksi Liikekumppanuustuen avulla laadittaville selvityksille (esim. hankeselvitys, liiketoimintasuunnitelma, ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi) asetetaan tiettyjä ylimääräisiä laatuvaatimuksia niiden hankkeiden osalta, joilla saattaa olla merkittäviä, kielteisiä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia. Finnpartnershipin asiantuntijoilta sekä Finnfundin ympäristöasiantuntijoilta voi tarvittaessa kysyä neuvoa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun huomioimisesta yksittäisten hankkeiden osalta.

Finnpartnership toimittaa pyydettäessä yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeiden kehitysvaikutusten, ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun arviointiperusteista.