Etusivu » Ohjausta ja tietoa » Vastuullinen liiketoiminta
Tulosta

Yhteiskuntavastuu

Yhteiskunta- ja yritysvastuu käsitteet tarkoittavat yritysten, julkisen hallinnon ja työyhteisöjen vastuuta toimintojensa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja ympäristöön. Euroopan komission määritelmän mukaan vastuullinen yritys sisällyttää liiketoimintaansa yhteiskunnan ja ympäristöön liittyviä näkökulmia ja on vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa. Lisäksi vastuullinen yritys ylittää lainsäädännön minimivaatimukset. Vastuullisuudesta käytetään useita eri käsitteitä, kuten vastuullinen yritystoiminta, vastuullinen yrittäjyys, yritysvastuu, yrityskansalaisuus ja yhteiskuntavastuu. Käsitteet tarkoittavat pääosin samaa, mutta vastuullisuuden laajuus vaihtelee.


Yritysten yhteiskuntavastuu jaetaan taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen (ns. triple bottom line). Taloudellinen vastuu on omistajien tuotto-odotuksiin vastaamista sekä osallistumista yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin tuottamiseen.  Ekologinen vastuu tarkoittaa huolehtimista ympäristöstä ja luonnonvaroista sekä näiden monimuotoisuuden turvaamisesta.  Sosiaalinen vastuullisuus on muun muassa sitä, että yritys kantaa huolta henkilöstön hyvinvoinnista, tuoteturvallisuudesta ja kuluttajan suojasta sekä noudattaa hyviä toimintatapoja kaikissa sidosryhmäsuhteissa. Menestyvä yritys sovittaa kaikki yhteiskuntavastuun osat tasapainoisesti yhteen.


Myös Finnpartnershipin Liikekumppanuustuella tuettavissa hankkeissa tulee noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardeja sekä paikallista lainsäädäntöä koskien mm. ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia. Hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvioinnin perustana käytetään Maailmanpankin ja IFC:n (International Financial Corporation) ympäristö- ja yhteiskuntavastuu standardeja sekä –ohjeistuksia (lisätietoa IFC Performance Standards ja World Bank Group EHS Guidelines).

Miksi yhteiskuntavastuuasiat kannattaa huomioida liiketoiminnassa?

Vastuullinen toiminta nähdään edellytyksenä yrityksen pitkän aikavälin kannattavuudelle. Yritys voi rakentaa vastuullisuuttaan myös hallitakseen riskejä. Yhteiskuntavastuun hallinta heijastuu nopeasti yrityskuvaan, minkä vuoksi se on yritykselle maineriskin hallintaa. Lisäksi yhteiskuntavastuusta voi saada kilpailuetua. Kehittämällä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin yritys voi vastata asiakkaiden, työntekijöiden, omistajien ja sijoittajien odotuksiin sekä erottua kilpailijoistaan. Lisäksi yhteiskuntavastuu vaikuttaa mm. yrityksen suhteisiin median, toimittajien, kumppanien ja ympäröivän yhteisön kanssa.


Jokaisen yrityksen täytyy itse arvioida, mitä yhteiskuntavastuu tarkoittaa sen omassa toiminnassa. Tähän vaikuttavat muun muassa yrityksen omat arvot ja tavoitteet sekä lainsäädäntö ja sidosryhmien odotukset. Lisäksi yrityksen toiminnan luonne ja toimintaympäristö vaikuttavat yhteiskuntavastuun sisältöön.


Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten ja -riskien huomioiminen ja hallinta on tärkeää ja yritykselle edullista jo hyvin varhaisessa vaiheessa valmisteltaessa hankkeen alustavia suunnitelmia. Liikekumppanuustukea voi hakea ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten selvityksiin jo osana toteutettavuustutkimusta (esim. liikekumppanin toimintaan ja sijaintipaikan valintaan liittyvät ympäristö- ja yhteiskuntavastuut).


Suomalaiset yritykset edelläkävijöiksi yhteiskuntavastuuasioissa

Valtioneuvoston yhteiskuntavastuun periaatepäätöksen (hyväksytty 22.11.2012) tavoitteena on nostaa suomalaiset yritykset ja hallinto edelläkävijöiksi yhteiskuntavastuuasioissa. Koska vastuullisuus on merkittävä tekijä Suomen kilpailukyvylle, yritysten ja julkisten organisaatioiden tulisi sitoutua arvioimaan toimintansa yhteiskunnallisia vaikutuksia. Periaatepäätös rakentuu käsitykselle yhteiskuntavastuusta eri toimijoiden vastuuna omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan. Lisäksi hallituksen kehityspoliittinen toimintaohjelma (2012) velvoittaa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanoon kaikessa Suomen harjoittamassa kehitysyhteistyössä. Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen merkitsee ihmisoikeuksien edistämistä kehityspolitiikan ja -yhteistyön keinoin. Suomen ihmisoikeuskäsitys on laaja sisältäen poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien ohella oikeusvaltiokehityksen sekä demokratian ja hyvän hallinnon kehityksen ja anti-korruptiotoiminnan. Näitä asioita edellytetään myös Finnpartnershipin tukemilta hankkeilta.

Pohjoismaalaiset yritykset sisällyttävät yritysvastuun yhä useammin osaksi strategista toimintasuunnitelmaansa ja odottavat samaa myös yhteistyökumppaneiltaan ja toimittajiltaan. EU:n lainsäädäntö on yhdenmukainen pohjoismaisen yritysvastuukäytännön kanssa. EU:ssa on valmisteilla direktiivi vastuullisuusraportoinnista, jonka tavoitteena on saada kaikki Euroopan suuret yritykset raportoimaan vastuullisuudestaan vuodesta 2017 alkaen.


FIBS

FIBS on Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto. FIBSin tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään kilpailukykyä vastuullisuudesta: innovoimaan entistä kustannustehokkaampia ja kestävämpiä tuotteita, palveluita ja toimintatapoja, jotka tuovat lisäarvoa niin yrityksille kuin yhteiskunnallekin. FIBSin kotisivuilta löytyy mm. yritysvastuun tietopankki, johon kootaan alan keskeiset julkaisut ohjeistoista tutkimuksiin. Lisätietoa FIBSistä löydät täältä.